Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Sivulle kerääntyvät myös kohderyhmä- ja aihekohtaisissa kanavissa julkaistut kansainvälisyysaiheiset uutiset Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta.

27.04.2017

”Arviointiraportin nimi Ahkerat ja rohkeat osaajat maailmalla löytyi luontevasti, se kuvaa hyvin harjoitteluohjelmien vaikuttavuutta”, arvioitsija Lauri Tuomi kertoi julkistamistilaisuudessa.

Harjoittelu ulkomailla kasvattaa monipuolisesti osaamista

Kansainvälisen harjoittelun ohjelmat saivat erinomaiset arviot tuoreessa selvityksessä.

Arvioinnin toteutti KTT Lauri Tuomi Profitmakers Oy:stä. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun CIMOn harjoitteluohjelmista tehtiin ulkopuolinen arviointi.

CIMOlla on ollut perustamisestaan vuodesta 1991 lähtien erilaisia kansainvälisen harjoittelun ohjelmia, joiden historia ulottuu jo työministeriötä edeltäneeseen kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriöön ja vuoteen 1952. Vuosien saatossa tarjontaa on muutettu ja kehitetty. Vuoden 2017 alusta harjoitteluohjelmat siirtyivät Opetushallitukseen vanhan Opetushallituksen ja CIMOn yhdistyttyä.

Viime vuosina ohjelmista on rahoitettu vuosittain noin 300 korkeakoulukouluopiskelijan tai vastavalmistuneen harjoittelu ulkomailla, pääosin Euroopan ulkopuolisissa maissa.

Kielitaitoa ja kansainvälistä työkokemusta

”Harjoitteluohjelmien tarkoituksena on ollut paitsi edistää korkeakouluopiskelijoiden ja vastavalmistuneiden kansainvälistymistä, ammatillista kielitaitoa ja oman alan työkokemuksen karttumista, myös tukea suomalaisia organisaatioita ja yrityksiä maailmalla kansainvälisten harjoittelijoiden työpanoksen avulla. Viime kädessä harjoitteluohjelmien avulla kasvatetaan myös suomalaisen yhteiskunnan osaamista ja kilpailukykyä”, kertoo opetusneuvos Marjaana Kopperi.

”CIMOn kansainvälisen harjoittelun ohjelmat ovat olleet suosittuja ja niihin valittujen harjoittelijoiden taso on ollut korkea.”

Keskeinen osa harjoitteluista on toteutunut Team Finland -verkostoon kuuluvissa organisaatioissa kuten Suomen edustustoissa sekä tiede- ja kulttuuri-instituuteissa, Finpron ja Tekesin toimistoissa ja Suomen kieltä opettavissa yliopistoissa ulkomailla.

Paikkoja on lisäksi ollut kehitysyhteistyötä tekevissä organisaatioissa, erityisesti niissä YK:n organisaatioissa, joita Suomi tukee kehityspoliittisen linjansa mukaisesti. Paikkoja on paljon myös paikallisissa yrityksissä, yhdistyksissä ja julkisissa organisaatioissa.

Harjoittelu edisti työllistymistä omalle alalle

Arvioinnilla haluttiin vastauksia muun muassa kysymyksiin, millainen merkitys osallistumisella on ollut harjoittelijoiden myöhemmälle työuralle ja miten harjoittelijoita vastaanottaneet organisaatiot näkevät harjoittelijoiden merkityksen omalle toiminnalleen.

Arviointi kattaa vuodet 2006–2014 ja se toteutettiin kyselynä ja valikoituina teemahaastatteluina harjoitteluohjelmiin osallistuneille, korkeakouluille ja työnantajille.

”Harjoittelu ulkomailla on selvästi lisännyt osallistujiensa kansainvälistä ja ammatillista osaamista. Erityisesti ammatilliseen kielitaitoon sekä rohkeuteen, sitkeyteen, uteliaisuuteen liittyvä osaamisen vahvistuminen nousi esille tuloksissa”, Lauri Tuomi kuvaa.

”Kansainvälisellä harjoittelulla on ollut positiivinen vaikutus myös osallistujien myöhempään työuraan: osa vastaajista toi esille, kuinka harjoittelu oli vaikuttanut oman alan työpaikan saamiseen.”

Työelämän muutos ja harjoittelujen opinnollistaminen nousivat muun muassa esille julkistamistilaisuuden paneelikeskustelussa. Mukana Kiinassa harjoittelussa ollut ja sinne työllistynyt kauppatieteilijä Joonas Jukkara (vas.), Heidi Layne Helsingin yliopiston urapalveluista, harjoittelijoita eri suomalaisorganisaatioissa maailmalla vastaanottanut Riitta Heinämaa, Peter Finell Centria-ammattikorkeakoulusta sekä Lauri Tuomi.

Suomi-lähettiläät maailmalla

Tuloksissa nousi esille myös, että harjoittelijat toivat merkittävää lisäarvoa harjoittelupaikkaansa.

”Työnantajat kokivat harjoittelijat Suomen kielen ja kulttuurin lähettiläinä, jotka toivat mukanaan tuoreimman suomalaisen osaamisen ja opin suomalaisesta työkulttuurista. Erinomainen osaaminen, motivaatio ja kielitaito saivat kiitosta”, Tuomi kertoo.

Kansainvälinen harjoittelu kasvattaa suosiotaan

Korkeakouluille ohjelmat näyttäytyivät tärkeänä lisänä muun harjoittelupaikkatarjonnan ohella.

Kansainvälisen harjoittelun kasvattaessa suosiotaan sen käytäntöjen kehittäminen on tärkeää. Harjoittelusta saatavat opintopisteet ja harjoittelun integroituminen osaksi opintoja näytti kaipaavan uusia toimintamalleja ja hyvien käytäntöjen tunnistamista.

Arviointi nosti esille useita kehityskohteita, joilla harjoittelun vaikuttavuutta voidaan edelleen vahvistaa. Harjoittelijat näyttivät olevan valmiit tekemään entistä tehokkaammin työtehtäviä ja harjoitteluvalintaprosessiin kaivattiin lisää saman tyyppisiä käytäntöjä kuin normaalissa työpaikan haussa.

Kansainvälinen harjoittelu jatkuu Opetushallituksessa nimellä EDUFI-harjoittelu (EDUFI Trainees) ja sen toimintaa kehitetään arvioinnin tulosten pohjalta.

Tuomi, Lauri: Ahkerat & rohkeat osaajat maailmalla! CIMOn kansainvälisten harjoitteluohjelmien vaikuttavuusarviointi. Raportit ja selvitykset 2017:4. Opetushallitus.

Lue lisää

Kansainvälisestä harjoittelusta

(27.4.2017 / MK)