Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Sivulle kerääntyvät myös kohderyhmä- ja aihekohtaisissa kanavissa julkaistut kansainvälisyysaiheiset uutiset Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta.

12.09.2017

OECD-vertailu: suomalaiset suorittavat opintonsa loppuun, mutta keskimääräistä vanhempin

Suomalaiset valmistuvat hyvin toisen asteen opinnoistaan verrattuna moneen muuhun OECD-maahan. Suomi kuuluu Israelin ja Ranskan ohella maihin, joissa on onnistuttu kasvattamaan erityisesti ammatillisen koulutuksen läpäisyastetta. Vanhempien koulutustaso ennustaa kuitenkin edelleen sitä, miten todennäköisesti maaliin päästään. Suomalaiset valmistuvat vertailumaiden opiskelijoita vanhempina. Nämä tiedot ovat peräisin OECD:n tuoreesta Education at a Glance 2017 -julkaisusta, jossa tarkastellaan OECD-maiden ja -kumppanimaiden koulutusindikaattoreita.

Vertailussa mukana olleiden maiden opiskelijoista keskimäärin 68 % sai suoritettua toisen asteen opintonsa tavoiteajassa. Suomalaiset selvisivät hieman keskimääräistä paremmin, sillä meillä tavoiteajassa valmistui 71 % opiskelijoista. Lukiolaisista opintonsa selvitti 80 %, ammattiin opiskelevista 65 %.Maiden väliset erot olivat suuria: parhaiten selvisivät yhdysvaltalaiset opiskelijat, joista peräti 92 % sai opintonsa suoritettua määräajassa, heikoiten luxemburgilaiset, joista samaan ylsi 44 %. Suomalaisten läpäisyaste nousee, kun tavoiteaikaan lisätään kaksi vuotta. Tässä ajassa lukiolaisista sai opintonsa päätökseen 92 % ja ammattiin opiskelevista 76 %.

Vanhempien koulutustausta ja opiskelijoiden maahanmuuttajastatus ovat suurimpia tekijöitä, jotka vaikuttavat opintojen läpäisyyn. Suomessakin todennäköisyys opintojen valmiiksi saamiseen kasvaa vanhempien koulutustason myötä: niillä, joiden vanhemmista vähintään toisella on toisen asteen koulutus, valmistumisprosentti on yli 10 % korkeampi kuin vähemmän koulutettujen vanhempien lapsilla. Läpäisyprosentti nousee vielä suuremmaksi, mikäli vanhemmilla on korkea-asteen koulutus. Maahanmuuttajataustaisilla opiskelijoilla näyttäisi olevan muita suurempi riski jättää opinnot kesken. Tämä tosin tasaantuu silloin, kun kyse on toisen polven maahanmuuttajista, jotka ovat syntyneet opiskelumaassa.

Ammatillinen koulutus on Suomessa vetovoimaisempaa kuin monessa muussa maassa

Suomessa ammatillisen koulutuksen suosio on suurempi kuin vertailumaissa keskimäärin. Noin puolet 15─19-vuotiaista toisen asteen opiskelijoista opiskelee ammattiin. Pohjoismaista norjalaisten nuorten lukemat ovat lähellä tätä, mutta muiden kohdalla on enemmän eroja. Esimerkiksi Ruotsissa vastaavasta ikäluokasta vain 22 % opiskelee ammatillisessa koulutuksessa. Meillä 20─24-vuotiaista 15 % on kirjoilla ammatillisessa oppilaitoksessa, mikä on kolme kertaa OECD-maiden keskiarvoa enemmän. Toisen asteen koulutuksen saaneista 25─34-vuotiaista peräti 80 % on Suomessa läpäissyt ammatillisen koulutusohjelman, kun EU22-maissa vastaava luku on kaksi kolmannesta.

Sosiaali- ja terveysala sekä palvelualat ovat Suomessa suositumpia kuin muissa OECD-maissa keskimäärin. Kummallakin alalla opiskelee noin 20 % ammatillisen koulutuksen opiskelijoista, kuin OECD-maissa alojen osuudet ovat keskimäärin 12 % ja 17 %.

Suomalaiset valmistuvat ammatillisesta koulutuksesta iäkkäämpinä kuin vertailumaiden opiskelijat yleensä: meillä keskimääräinen valmistumisikä on 28 vuotta, kun se OECD-maissa on 22 vuotta. Valmistujien iässä on suuria maakohtaisia eroja, mikä omalta osaltaan kertoo maiden koulutusjärjestelmistä ja erilaisista opintopoluista.

Suomessa vähemmän korkeakoulutettuja nuoria aikuisia kuin OECD-maissa keskimäärin

Monen OECD-maan 25─34-vuotiaista jo puolet on korkeakoulutettuja. Suomi on keskiarvon alapuolella, sillä meillä korkeakoulutettujen osuus oli 41 % vuonna 2016. Se on pysynyt saman tasoisena koko 2000-luvun, kun taas OECD-maiden keskiarvo on samaan aikaan kasvanut yli 10 %. Suomalaiset valmistuvat korkeakouluista keskimääräistä myöhemmin, sillä 30─34-vuotiaista jo 46 %:lla on korkeakoulututkinto. Myöhäinen valmistumisikä ei johdu pelkästään siitä, että meillä opiskellaan pitkään. Mukana luvuissa ovat ammattikorkeakoulujen ylemmän tutkinnon suorittaneet. Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaminen edellyttää vähintään kolmen vuoden työkokemusta ennen opintojen aloittamista.

Korkeakouluopintoja suoritetaan yhä enemmän muualla kuin kotimaassa: vuonna 2015 OECD-maissa oli kaikkiaan 3,3 miljoonaa kansainvälistä opiskelijaa. EU22-maissa heitä oli 1,5 miljoonaa ja tästä joukosta 1,5 % opiskeli Suomessa. OECD laskee kansainvälisiksi opiskelijoiksi ne, jotka ovat saaneet aiemman koulutuksensa toisessa maassa tai eivät ole opiskelumaansa pysyviä asukkaita. Tällaisten opiskelijoiden osuus suomalaisten korkeakoulujen opiskelijoista oli 7,7 %, mikä lähestyy jo EU-maiden keskiarvoa 8,4 %. Muista Pohjoismaista ainoastaan Tanskassa ja Islannissa on enemmän kansainvälisiä opiskelijoita kuin Suomessa.

Suomesta lähdetään ulkomaisiin korkeakouluihin harvemmin kuin muista EU-maista keskimäärin. Suomalaisista korkeakouluopiskelijoista 3,3 % suoritti tutkintoaan kotimaan ulkopuolella, kun EU22-maiden vastaava osuus oli 7,5 %.

Suomessa erot eri koulutusasteiden opettajien palkoissa ovat OECD-maiden jyrkimpiä

Perusopetuksen ja lukion opettajien palkat ovat Suomessa OECD-keskiarvoja paremmat, kun taas lastentarhanopettajien ansiot jäävät niitä selvästi huonommiksi. On yleistä, että opettajien palkkataso kasvaa ylemmille asteille mentäessä: OECD-maissa erot eri koulutusasteiden opettajien palkkoja verrattaessa ovat keskimäärin 5─20 %, Suomessa 9─40 %.

Suomessa ero lastentarhanopettajien ja muiden asteiden opettajien ansioiden välillä on vuosikausia ollut OECD-maiden suurimpia. Lastentarhanopettajien bruttoansiot ovat 26 % huonommat kuin luokanopettajilla ja 40 % huonommat kuin lukion opettajilla.

Lastentarhanopettajat ovat palkkakuopassa muuallakin OECD-maissa muihin korkeakoulutettuihin verrattuna. Silti vain kuudessa vertailumaassa lastentarhanopettajat ansaitsevat huonommin kuin Suomessa, jossa heidän palkkansa on 67 % siitä, mitä korkeakoulutetut keskimäärin saavat. Luokanopettajien palkka on 91 % korkeakoulutettujen keskipalkasta. Perusopetuksen aineenopettajat yltävät jo samaan palkkatasoon, mutta lukion opettajat ansaitsevat 12 % enemmän. Lukion opettajien palkkauksessa Suomi kuuluukin OECD-maiden yläkastiin: vain luxemburgilaiset ja latvialaiset lukion opettajat ansaitsevat paremmin.

Suomessa ammattikorkeakoulututkinnon ja maisterin tutkinnon palkoissa on merkittävä ero, joten opetusalalla työskentelevien tuloja on järkevämpää verrata maistereiden keskipalkkoihin. Tulotaso näyttää tässä vertailuryhmässä hieman paremmalta: lastentarhanopettajat ansaitsevat 74 %, luokanopettajat 78 %, perusopetuksen aineen opettajat 85 % ja lukion opettajat 94 % maisterin tutkinnon suorittaneiden keskimääräisestä palkasta.

Koulutus vähentää masennusta – mutta ei Suomessa

Education at a Glance -julkaisussa raportoitiin myös eurooppalaisten terveyttä mitanneen kyselyn (European Health Interview Survey 2014) tuloksia. Niiden mukaan kouluttautuminen kannattaa, sillä korkeammin koulutetut kärsivät masennuksesta muita harvemmin. Suomalaiset ovat kuitenkin koulutustasosta riippumatta selvästi masentuneempia kuin OECD- ja EU22-maiden kansalaiset keskimäärin. Ero muihin oli reilut 10 % kaikilla koulutusasteilla, paitsi korkeakoulutetuilla miehillä, jotka hekin olivat 8 % masentuneempia kuin verrokkimaiden vastaava ryhmä.

Suomessa, mutta myös Islannissa, Ruotsissa ja Tanskassa, 25─44-vuotiaat olivat masentuneempia kuin 45─65-vuotiaat koulutustasosta riippumatta. Vertailumaissa tilanne oli päinvastainen.

Kiinnostavaa on se, että vuoden 2011 Education at a Glance -raportissa oli mukana kokonaistyytyväisyys-indikaattori, jossa kaikki pohjoismaalaiset olivat tyytyväisyyslistan kärkipaikoilla. Alankomaalaiset olivat kaikkein tyytyväisimpiä elämäänsä, mutta suomalaiset sijoittuivat toiseksi. Nytkin tilanne nuorten kohdalla vaikuttaa valoisalta sillä vuoden 2015 PISA-tutkimuksessa 15-vuotiaat suomalaisnuorten arvio kokonaistyytyväisyydestään ylitti selvästi OECD-maiden keskiarvon.

Lisätiedot: Yksikön päällikkö, opetusneuvos Kristiina Volmari, puh. 029 533 1276, kristiina.volmari[at]oph.fi