Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Lisää kansainvälisyysaiheisia uutisia Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta löydät vasemman sivupalkin kautta .

16.02.2018

Opetusministeri Grahn-Laasonen Brysselissä:

Suomi haluaa vahvistaa eurooppalaista opiskelijavaihtoa

Yläkoulun oppilaita kielitunnilla; takana Erasmus-opiskelika

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ilmaisi Suomen vahvan tuen Erasmus+ -ohjelman kehittämiselle ja rahoituksen turvaamiselle EU:n koulutusneuvoston kokouksessa Brysselissä torstaina. Kokouksessa keskusteltiin Erasmus+ -ohjelman tulevaisuudesta sekä Eurooppalaiset yliopistot -aloitteesta.

Erasmus+ on Euroopan unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma, joka rahoittaa toimialalla tehtävää eurooppalaista yhteystyötä. Ohjelman talousarvio on nykyisellä ohjelmakaudella eli vuosina 2014─2020 16,45 miljardia euroa. Kolmen ensimmäisen vuoden aikana ohjelman liikkuvuustoimiin osallistui Euroopassa 1,8 miljoonaa henkilöä ja yhteistyöhankkeisiin yli 240 000 organisaatiota. Ohjelman toimeenpanosta Suomessa vastaa Opetushallitus.

Suomi pitää nykyistä ohjelmaa erittäin onnistuneena. Tulevalta ohjelmakaudelta odotetaan uusia mahdollisuuksia edistää koulutuksen kansainvälistymistä.

─ Erasmus on eurooppalainen menestystarina. Opiskelija- ja opettajavaihdot tekevät eurooppalaista integraatiota todeksi arjen tasolla. Tällä on ollut merkittävä rooli kansainvälisemmän ja avoimemman Suomen ja Euroopan luomisessa, toteaa opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen. ─ Eurooppa tarvitsee Erasmuksen menestystarinaa myös jatkossa. Siksi on varmistettava, että Erasmus-ohjelman rahoitus turvataan ja ohjelmaa vahvistetaan merkittävästi seuraavalle ohjelmakaudelle. Kansainvälistymisen mahdollisuuksien tulee avautua kaikille nuorille perhetaustasta ja varallisuudesta riippumatta.

Uudelta ohjelmakaudelta toivotaan kasvua peruskoululaisten ja lukiolaisten sekä opettajaksi opiskelevien liikkuvuudelle

Erasmus+ -ohjelmaan ja sen edeltäjiin on osallistunut jo neljännesmiljoona suomalaista. Ohjelmalla on keskeinen rooli suomalaisen koulutuksen ja nuorisotyön kansainvälisessä yhteistyössä. Se rahoittaa esimerkiksi yli puolet suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden ja ammattiin opiskelevien ulkomaanjaksoista. Vuonna 2017 Erasmus+-rahoituksella kustannettiin Suomessa yli 21 000 ulkomaanjaksoa.

Uudelta ohjelmakaudelta ministeri Grahn-Laasonen toivoo nykyistä vahvempaa lukio-opiskelijoiden ja perusopetuksen oppilaiden liikkuvuutta. Hän pitää myös tärkeänä, että luokanopettajaksi opiskelevien mahdollisuuksia osallistua Erasmus+ -ohjelmaan vahvistetaan.

─ Opettajien liikkuvuudessa Suomi on jo nykyisellään EU:n kärkimaita. Suomi haluaa jatkossa entisestään vahvistaa opettajaopiskelijoiden ja rehtoreiden osallistumismahdollisuuksia Erasmus+ -hankkeisiin ja antaa sitä kautta uusia mahdollisuuksia oman ammattitaidon ja opetuksen kehittämiseen, sanoo ministeri Grahn-Laasonen.

Yhteistyö kolmansien maiden kanssa on nykyisessä ohjelmassa mahdollista vain korkea-asteella ja nuorisosektorilla, mutta uuden ohjelman toivotaan avaavan yhteistyömahdollisuuksia myös muille koulutusasteille.

Uusi ohjelmakausi tuo myös uudenlaisia virtuaalisia yhteistyömuotoja kaikille koulutusasteille. Virtuaalinen yhteistyö antaa uusia osallistumismahdollisuuksia ja tekee siten Erasmus+ -ohjelmasta entistä tasa-arvoisemman.

Ohjelmaesitys tulossa toukokuussa

Opetushallitus on ollut mukana erilaisissa eurooppalaisissa työryhmissä, joissa on tehty uuden ohjelman valmisteluun liittyvää työtä. Se on ollut mm. laatimassa eri maiden kansallisten toimistojen yhteistä kannanottoa Euroopan komissiolle.

─ Ohjelman jatkumista on pidetty tärkeänä myös eurooppalaisessa keskustelussa. Nykyisen ohjelman rakennetta ja toimintatapaa pidetään toimivana, ja uuden ohjelman olisi hyvä rakentua niiden varaan, toteaa Opetushallituksen oppilaitosten, nuorison ja kulttuurin kansainvälistymispalvelut -yksikön päällikkö Mikko Nupponen.

Komissio on juuri käynnistänyt julkisen kuulemisen uudesta ohjelmakaudesta ja ohjelmaesitystä odotetaan toukokuussa 2018. ─ Ohjelmaesityksen käsittely alkaa kesällä ja tavoitteena olisi saada jäsenvaltioiden yhteinen käsitys siitä vuoden loppuun mennessä. Ohjelmapäätös on odotettavissa Suomen puheenjohtajuuskaudella eli vuoden 2019 jälkimmäisellä puoliskolla, arvioi Nupponen.

Eurooppalaiset yliopistot -aloite tiivistää opetus- ja tutkimusyhteistyötä

Joulukuun Eurooppa-neuvostossa sovitun Eurooppalaiset yliopistot -aloitteen tarkoituksena on tiivistää korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden välistä yhteyttä sekä edistää opiskelijoiden mahdollisuuksia kerätä opintoja useista korkeakouluista. Eurooppalaiset yliopistot -yhteistyössä on tarkoitus rakentaa korkeakoulujen strategisia kumppanuuksia, joissa korkeakoulut tuottaisivat yhteistä opetusta ja tutkimusta korkeakoulujen vahvuusalueilla.

─ Korkeakoulujen toimiminen eurooppalaisina verkostoina vahvistaa opetuksen laatua. Aloite täydentää erinomaisesti Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -vision toimeenpanoa. Molempien tavoitteena on lisätä korkeakoulutuksen avoimuutta ja mahdollistaa yksilöllisiä koulutuspolkuja opiskelijoille, ministeri Grahn-Laasonen toteaa.