Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Lisää kansainvälisyysaiheisia uutisia Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta löydät vasemman sivupalkin kautta .

01.06.2017

Opiskelijoita pyörien kanssa Turun yliopiston kampuksella

Kuva: Satu Haavisto

Ulkomaanjaksolle lähtee joustava ja erilaisia näkökulmia ymmärtävä korkeakouluopiskelija

Ulkomaanjaksolle lähtevät korkeakouluopiskelijat ovat jossain määrin valikoitunutta joukkoa: lähtijöissä on kotikorkeakouluun jääviin ikätovereihin verrattuna enemmän niitä, jotka ovat valmiita tarkistamaan ennakko-oletuksiaan ja vähemmän niitä, jotka pitävät jyrkästi kiinni siitä, että on vain yksi oikea tapa hahmottaa maailmaa. Tällaisia tuloksia saatiin Global Mindedness -kyselystä, jolla mitattiin ulkomaanjakson vaikutuksia opiskelijoiden asenteisiin.

Noin 10 000 suomalaista korkeakouluopiskelijaa lähtee vuosittain ulkomaille vaihto-opiskelu- tai harjoittelujaksolle. Kansainvälistymistä tukevissa rahoitusohjelmissa pidetään tärkeänä sitä, että ulkomaanjaksosta on hyötyä opinnoille ja tulevalle työuralle. Ulkomaiset opinnot kehittävätkin opiskelijaa monella tavalla, mutta siitä mitä hänen asenteilleen tapahtuu, tiedetään vähemmän.

Global Mindedness tuotti uutta käsitteistöä erilaisuuden kohtaamiseen

CIMOn (vuodesta 2017 Opetushallitus) Global Mindedness -mittaristo on ollut kansainvälisestikin ensimmäisiä yrityksiä hakea tietoa siitä, millaisia asennetason vaikutuksia ulkomaanjaksoilla opiskelijaan on. Mittaristo oli käytössä vuosina 2013─2016 ja sen kehitti CIMOlle Oulun yliopiston globaalikasvatuksen professori Vanessa Andreotti de Oliveira tutkimusryhmineen.

Global Mindedness on tuottanut uudenlaista käsitteistöä tavoille kohdata erilaisia ihmisiä ja näkemyksiä. Mittariston perustana on kolme toisistaan poikkeavaa suhtautumistapaa erilaisen kohtaamiseen: Tourism, Empathy ja Visiting. Suhtautumistavat eivät ole kehitysvaiheita eikä niitä voi asettaa keskinäiseen paremmuusjärjestykseen, sillä kukin niistä voi olla käyttökelpoinen eri tilanteissa. Käytännössä Tourism on kuitenkin tavoista jäykin, jolloin kahta muuta voi pitää toimivampina vaihtoehtoina kansainvälisissä ja monikulttuurisissa vuorovaikutustilanteissa.

Opiskelijat täyttivät Global Mindedness -kyselylomakkeen kahteen otteeseen, ennen ulkomaanjaksolle lähtöään ja sieltä palattuaan. Kysely sisälsi väittämiä, joiden kanssa vastaaja voi olla samaa tai eri mieltä. Paluuvaiheessa vastattiin lisäksi kysymyksiin, joiden avulla opiskelija pääsi itse arvioimaan ulkomaanjaksonsa vaikutuksia.

Suhtautumistavat eivät ulkomaanjakson aikana juuri muutu

Kyselyn tulosten mukaan ulkomaanjaksolle lähtevät opiskelijat olivat useammin samaa mieltä Visiting-suhtautumistavan kanssa kuin verrokkiryhmä, jolla ei ollut aikeita lähteä ulkomaille. Visiting-suhtautumistavassa ollaan avoimia ja valmiita kohtaamaan muiden näkökulmat ilman yhteistä viitekehystä ja hyväksytään se, että ihmisillä on erilaisia tapoja elää ja toimia. Aikaisemmat kokemukset ulkomailla asumisesta vahvistivat tätä suhtautumistapaa. Ne tuntuivat muutenkin alentavan lähtökynnystä, sillä ulkomaanjaksolla olleiden joukossa oli enemmän maailmalla jo aiemmin asuneita kuin pelkästään kotikorkeakoulussa pysyttelevillä opiskelijoilla.

Tulokset osoittivat myös selkeän eron sukupuolten välillä: naiset olivat miehiä joustavampia, sillä sekä ulkomaanjaksolle lähteneet että kotikorkeakouluun jääneet miehet olivat naisia useammin samaa mieltä jäykän Tourism-suhtautumistavan kanssa. Siinä maailman voi nähdä vain yhdellä oikealla tavalla, ja ulkomaille lähtevä tietää jo etukäteen, mitä sieltä tulee löytämään. Tourism-suhtautumistapa on yleisempi ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissa opiskelevilla ja niillä, jotka kokevat kuuluvansa vähemmistökulttuuriin.

Suhtautumistavat vaikuttavat pysyviltä, sillä keskimäärin tarkasteltuna niissä ei tapahdu muutoksia ulkomaanjakson aikana. Yksittäisten opiskelijoiden kohdalla hienoista muutosta kuitenkin tapahtuu. Lähinnä näin käy Tourism-suhtautumistavassa, joka osalla ulkomailla olleista heikkenee ja yhtä suurella osalla vahvistuu jakson aikana. Asenteet eivät siis välttämättä muutu joustavampaan suuntaan.

Ulkomaanjakso on lyhyt asenteiden muuttumisen näkökulmasta

Global Mindedness -mittariston mukaan opiskelijoiden suhtautumistavoissa ei siis tapahdu ulkomaanjaksolla ainakaan kovin selkeitä tai yksiselitteisiä muutoksia. Asenteet ovat ihmisen syvärakennetta, joka ei muutu helposti; muutaman kuukauden mittainen ulkomaanjakso ei saa aikaan suuria muutoksi ─ vaikka jakso sinänsä olisikin opiskelijalle itselleen merkittävä kokemus.

Opiskelijoiden omat arviot ulkomaanjakson vaikutuksista olivat suurempia kuin mittaristolla mitatut asennemuutokset. Miltei kaikki kokemuksiaan arvioineet uskoivat jakson vaikuttaneen esimerkiksi siihen, miten he näkivät kohdemaan, kotimaan ja itsensä. Myös kulttuurienvälisen vuorovaikutustaitojen nähtiin jakson myötä kohentuneen, ja halu oppia muista kulttuureista sekä verkostoitua kansainvälisesti kasvoi. Erilaiset mittaustavat tuottavat siis erilaisia tuloksia.

Asenteille ja niiden muutokselle on olennaista se, käsitelläänkö vieraan kulttuurin kohtaamista ennen ulkomaanjaksoa ja asetetaanko jaksolle tähän liittyviä tavoitteita. Näiden kysymysten käsittely lähtö- ja myös paluuvalmennuksessa auttaisi opiskelijaa vieraaseen ympäristöön sopeutumisessa ja omien toimintatapojen pohtimisessa.

Global Mindedness -kyselyn tulokset osoittavat, että ulkomaille suuntaavien opiskelijoiden joukko on jossakin määrin valikoitunut. Tasa-arvon näkökulmasta olisi olennaista, että korkeakoulut pystyisivät innostamaan ulkomaanjaksoille mahdollisimman moninaisen joukon opiskelijoita.

Lue lisää Global Mindedness -mittaristosta:

(1.6.2017 / TL)