Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Sivulle kerääntyvät myös kohderyhmä- ja aihekohtaisissa kanavissa julkaistut kansainvälisyysaiheiset uutiset Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta.

04.07.2017

Ulkomaisissa korkeakouluissa aloittaa erilainen opiskelijajoukko kuin kotimaassa

Ulkomaisissa yliopistoissa opiskelee tätä nykyä enemmän suomalaisia tutkinto-opiskelijoita kuin koskaan aikaisemmin: Kelan opintotukitilastojen mukaan heitä on jo 8000. Tästä joukosta kolmannes eli lähes 2600 aloitti opintonsa lukuvuonna 2015─2016. Ulkomailla opiskelevien määrä on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden kuluessa. Mistä kasvanut innostus ulkomailla opiskeluun johtuu? Ketkä lähtevät ulkomaiseen korkeakouluun ja miksi? Opetushallituksen selvityshankkeessa poraudutaan ilmiön ytimeen.

Selvityshankkeen ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan Kelan opintotukitilastojen perusteella kuvaa siitä, millaista joukkoa ulkomailla opiskelevat ovat sekä missä ja mitä he opiskelevat. Toisessa vaiheessa perataan syitä ulkomaille lähtöön opiskelijoille tehdyn kyselyn valossa; kolmannessa vaiheessa on tarkoitus tavoittaa ulkomaisesta korkeakoulusta valmistuneita ja kartoittaa heidän työuransa vaiheita. Ensimmäisen vaiheen tulokset on julkaistu ja toisen vaiheen tuloksiin päästään tutustumaan vuoden loppupuolella.

Ulkomaille lähtevissä on enemmän naisia, iältään vanhempia ja muita kuin suomenkielisiä

Tilastojen perusteella tyypillinen ulkomaille lähtijä näyttäisi olevan nainen (64 %), joka opiskelee Britanniassa (25 %) kauppatieteitä (26 %) ja on iältään 20─24-vuotias (59 %), suomenkielinen (76 %) sekä kotoisin Uudenmaan maakunnasta (58 %). Prosenttiluvut ovat keskiarvoja lukuvuonna 2014─2015 tai 2015─2016 opintonsa aloittaneita koskevista opintotukitilastoista.

Keskiarvot ovat keskiarvoja, mutta niiden taakse kätkeytyy paljon kiinnostavia yksityiskohtia. Opetushallituksessa selvityksestä vastaava Irma Garam toteaa, että ulkomailla tutkinto-opiskelun aloittaneet muodostavat jossain määrin erilaisen joukon kuin kotimaiseen korkeakouluun päätyneet: ”Tässä joukossa on enemmän naisia, enemmän 25-vuotiaita tai sitä vanhempia ja reilusti enemmän eteläisessä Suomessa ja pääkaupunkiseudulla tai sen lähistöllä asuvia nuoria kuin kotimaassa aloittaneissa.”

Ulkomaille lähtee Suomessa korkeakouluopinnot aloittaneisiin verrattuna myös enemmän muita kuin suomenkielisiä. ”Esimerkiksi ruotsinkieliset ovat tässä aktiivisempia kuin kielienemmistö, sillä lähtijöistä 13 % kuuluu heihin. Kotimaisessa korkeakoulussa aloittaneista ruotsinkielisten osuus on 6 %. Ruotsinkieliset päätyvät melko todennäköisesti ruotsalaiseen korkeakouluun, sillä Ruotsissa opintonsa aloittaneista suomalaisista peräti 39 % oli ruotsinkielisiä.”

Kiriikö Ruotsi Britannian ohi?

Britannia on ollut opiskelumaana suomalaisten suosikkilistan kärjessä jo pitkään ja sen suosio on ollut tasaista. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että kärkipaikkaa on tavoittelemassa Ruotsi, jonka suosio on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana reippaammassa tahdissa kuin muiden opiskelumaiden. ”Lukuvuonna 2015─2016 opinnot aloittaneilla Ruotsi oli jo hitusen suositumpi kohde kuin Britannia: Ruotsiin lähti 622 ja Britanniaan 601 uutta suomalaista opiskelijaa. Kokonaistilastoissa Britannia on silti edelleen ykkönen, sillä siellä opiskelee lähes 2000 ja Ruotsissa noin 1850 suomalaista. Nähtäväksi jää, vaikuttaako Britannian EU-ero ja sen myötä mahdollisesti nousevat lukukausimaksut maan suosioon opiskelumaana,” sanoo Garam.

Maiden suosiota Garam selittää muun muassa suomalaisille tutuilla kielillä: ”Molemmissa maissa voi opiskella englanniksi, jota suomalaiset osaavat hyvin. Moni suomalainen pystyy opiskelemaan myös ruotsinkielisissä koulutusohjelmissa. Britanniaan houkuttelevat toki myös kansainvälisesti tunnetut yliopistot, Ruotsiin maan tuttuus ja lukuvuosimaksuton opiskelu. ”

Suosituin ala ulkomailla opiskelevilla on kauppatiede

Suomalaiset opiskelevat ulkomailla useimmiten kauppatiedettä (26 % opiskelijoista), humanistisia aineita (16 %), lääke- ja hoitotieteitä (14 %) sekä yhteiskuntatieteitä (12%). Vastaavasti esimerkiksi tekniikkaa tai luonnontieteitä opiskellaan ulkomailla vain vähän.

”Tilastot eivät ole aivan vertailukelpoisia, mutta silti voi todeta, että suomalaisissa korkeakouluissa opiskeltavat alat painottuvat hieman eri tavalla,” toteaa Garam. ”Ainakin tekniikan sekä luonnontieteen opiskelijoilla kotimainen korkeakoulu näyttäisi olevan ulkomaista yleisempi vaihtoehto, sillä Suomessa opiskelevista kumpaakin alaa opiskeli 18 %, ulkomailla opiskelevista vain 4 %. Myös oikeustieteen, taideaineiden sekä humanistisen ja kaupallisen alan osuus on kotimaassa opiskelevilla pienempi kuin ulkomailla opiskelevilla.”

Eri aloja opiskellaan eri maissa. Varsinkin humanististen aineiden ja yhteiskuntatieteiden opiskelu painottuu Britanniaan ja Ruotsiin, kun taas oikeustiedettä opiskellaan erityisesti Virossa. Lääke- ja hoitotieteitä opiskellaan Ruotsin ja Viron lisäksi paljon myös harvinaisemmissa opiskelumaissa kuten Latviassa ja Romaniassa.

Lue lisää selvityshankkeesta ja sen tuloksista:

(4.7.2017 | TL)