^{Kuva: Satu Haavisto}

Maisterin tytär lähtee vaihtoon

Suomessa ihmisten perhetausta ei kai ole erityisen kiinnostava kysymys. En esimerkiksi juurikaan ole perillä omien kollegojeni vanhempien ammateista tai koulutuksesta, varallisuudesta puhumattakaan. Titteleiden käytöstä on luovuttu ja todella harvassa ovat sukunimet, joista osaisin päätellä jotain kyseisen henkilön taustaan liittyvää. Perhetaustan sijaan kiinnostavaa on se, mitä kukin itse on tehnyt: missä opiskellut, elänyt ja työskennellyt, mitä puuhannut töiden ja opintojen ohella.

Kuitenkin myös meillä perhetausta ennakoi esimerkiksi sitä, ketkä hakeutuvat korkeakouluopintoihin ja ketkä jättävät sen tekemättä. Koulutustaso periytyy, mutta keskusteluun tästä asiasta törmää aika harvoin. Ehkä moni ajattelee, ettei asia ole niin merkittävä. Onhan meillä tasavertaisesti lapsia ja nuoria kohteleva peruskoulujärjestelmä, maksuton korkeakoulutus ja opintotuki, jotka kai mahdollistavat saman koulutuspolun kaikille.

Yllätyin lukiessani Eurostudent-tutkimuksen tuloksista, kuinka vahvasti myös korkeakouluissa jo opiskelevien kohdalla perhetausta näkyy eräissä opiskelua koskevissa valinnoissa. Esimerkiksi matalamman koulutustason perheistä tulevat opiskelijat käyttävät huomattavasti enemmän aikaa työskentelyyn opintojen ohessa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös opiskelua ulkomailla ja tähän liittyen havaittiin, että opiskelijavaihtoon osallistumista – ja itse asiassa jo sitä, kuinka moni opiskelija yli päänsä suunnittelee opiskelevansa ulkomailla – selittää vanhempien sosioekonominen tausta. Ja tosiaan myös Suomen osalta tulos on, että korkeammin koulutettujen vanhempien lapset lähtevät muita useammin opiskelijavaihtoon.

Eurostudent-tutkimuksen tekijät kysyvät, onko ulkomailla opiskelu korkeasti koulutetuista ja varakkaammista perheistä tulevien nuorten keino erottautua muista opiskelijoista. Minusta tätä kiinnostavampaa on pohtia, miksi perhetausta vaikuttaa opiskelijoiden valintoihin. Ja etenkin: mitä siitä seuraa, jos kansainvälistymiskokemukset kasautuvat tietylle väestönosalle? Entä miten tätä kahtiajakautumista voisi estää korkeakouluopintojen aikana – ja jo aiemmin?

Maija Airas seuraa kansainvälistymistä näköalapaikalta CIMOn korkeakouluyhteistyön yksikön päällikkönä ja kohtaa monikulttuurisen Suomen päivittäin kotikulmillaan Vuosaaressa.