Pääjärjestäjä: Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Yhteisjärjestäjät: Association FAMA (Ranska), Universidad de Granada (Espanja)

Seinäjoen ammattikorkeakoulun koordinoimassa Intertango-hankkeessa järjestettiin tango-aiheisia seminaareja, tangoaiheinen kiertävä valokuvanäyttely sekä perustettiin eurooppalainen tango-verkosto. Lisäksi hanke tarjosi kansainvälistymis- ja vaihtomahdollisuuksia nuorille tangomuusikoille.

Hankkeen vetäjän Julio Vallejo Medinan haastattelu.

1. Monesta voi tuntua yllättävältä, että juuri Seinäjoen ammattikorkeakoulu järjestää tangoaiheisen hankkeen eikä esimerkiksi Seinäjoen Tangomarkkinat. Mikä on hankkeen tausta ja millaista kokemusta Seinäjoen ammattikorkeakoululla oli ennestään tangosta?

Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen Tangomarkkinoiden rooli tangon edistämisessä on erilainen. Yhteistyötä nämä organisaatiot ovat tehneet jo yli 10 vuotta. Intertango-hankkeen lähtökohta on ollut korkeakoulujen ja tangofestivaalien yhteistyö. Jo ennen Intertango-hanketta Seinäjoen ammattikorkeakoulu on suuntautunut kansainväliseen tangoon ja sen edistämiseen sekä toisaalta suomalaisen tangon edistämiseen. Intertango-hanketta edelsi mm. ”Tangon kansainväistyminen - avain aluekehitykseen” -hanke, jonka rahoittajina olivat Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Etelä-Pohjanmaan liitto.

Olemme jo ennen ammattikorkeakoulun tangoprojekteja auttaneet Seinäjoen Tangomarkkinoita saamaan maailmanluokan argentiinalaisia tangotähtiä (mm. Susana Rinaldi, Ruben Juarez, Amelita Baltar) esiintymään Tangomarkkinoiden ja Seinäjoen kaupungin järjestämissä tapahtumissa. Järjestämissämme kansainvälisissä tapahtumissa on vieraillut esitelmöimässä mm. Horacio Ferrer, joka on tärkein modernin tangon runoilija ja Argentiinan Tangoakatemian johtaja. Muita Seinäjoen ammattikorkeakoulun tangoprojekteja on ollut mm. Tango 2000 -hanke, jossa vietiin Seinäjoella valittuja tangokuninkaallisia esiintymään Buenos Airesiin ja Montevideoon sekä Nuorten tangoprojekti, jossa koulutettiin eteläpohjalaisia nuoria tanssi- ja teatteri-ilmaisuun ja jossa yhteistyössä Seinäjoen kaupunginteatterin kanssa tuotettiin Orvokki Aution Pesärikko-näytelmästä tangomusikaali, joka mm. valittiin Tampereen teatterikesän pääesitykseksi.

2. Miten löysitte partnerit hankkeeseenne?

Olemme tehneet pitkään yhteistyötä ja olleet jo aiemmissa tangoprojekteissa yhteistyökumppaneita. Granadan yliopiston kanssa olemme olleet yhteistyössä opettaja- ja opiskelijayhteistyön ja kulttuurivaihdon puitteissa. Pariisin FAMA-kulttuuriyhdistyksen sekä Pariisissa olevan Suomen kulttuuri-instituutin kanssa olemme vaihtaneet luennoitsijoita ja tangotaiteilijoita.

3. Tango on hyvä esimerkki kulttuurituotteesta, joka on levitessään ympäri maailmaa saanut alueellisia ominaispiirteitä. Suomalainen tango on esimerkiksi paljon melankolisempaa kuin tulinen argentiinalainen tango. Mikä on tangoa yhdistävä tekijä Euroopassa?

Tango oli jo syntyvaiheessaan Rio de la Platan alueella eri maista tulevia siirtolaisia yhdistävä kieli. Nykyajan Euroopassa on monenlaista siirtolaisuutta, joka luo uudelleen tilausta tangon nousulle, mikä on jo havaittavissa useissa maissa. Suomessa on suomalainen tango säilynyt vahvasti populaarikulttuurin osana, mikä antaa suomalaisille hyvän aseman johtaa tangon kehitystä Euroopassa.

4. Järjestitte Seinäjoen tangomarkkinoiden yhteydessä seminaarin aiheesta Internationalization of the Finnish tango. Millaista keskustelua aihe herätti? Onko suomalaisessa tangomusiikissa vientipotentiaalia?

Esimerkiksi Tangomarkkinoilla on kiinnostusta suomalaisen tangon kansainvälistämiseen. Suomalaisen tangon viennistä on Seinäjoen ammattikorkeakoululla positiivisia kokemuksia. Edellisessä hankkeessa Jari Sillanpään ja Seinäjoen kaupunginorkesterin esiintyminen Espanjassa Sevillan tangofestivaaleilla sai hienon vastaanoton, ja sen taltiointia on esitetty mm. Argentiinan television tango-kanavalla lukuisia kertoja. Intertangon puitteissa esiintyneet suomalaiset nuoret tangotaiteilijat ovat saaneet esiintymistarjouksia Granadaan ja Buenos Airesiin.

5. Granadassa Espanjassa järjestetyssä seminaarissa käsiteltiin tangon urbaania luonnetta. Onko tango ennen kaikkea kaupunkikulttuuria?

Pinnallisesti katsoen tango voi näyttäytyä kaupunkikulttuurina. Esimerkiksi argentiinalaisen tangon ja suomalaisen tangon eroa on näihin päiviin saakka haluttu korostaa juuri tällä ulottuvuudella. Suomalaista tangoa on pidetty ”maaseututangona”. Tango saa ilmiasunsa ja päällysrakenteensa sieltä, missä tangot syntyvät, mutta nykynäkemys korostaa paremminkin tangon syvintä yhteistä olemusta, esimerkiksi tangoa globaalisena surun ja nostalgisen ikävän ilmaisemisen ja niistä selviämisen prosesseina. Esimerkiksi suomalaiset nuoret kaupunkitaustaiset tangosäveltäjät (esim. Johanna Juhola, Milla Viljamaa) tuovat sävellyksissään esiin kaupunkitunnelmia ja niissä näkyy sukulaisuus Astor Piazzolan moderniin tangoon.

6. Pariisissa järjestetty seminaari käsitteli tangoa siirtolaisten sopeutumista edistävänä tekijänä. Millaisia johtopäätöksiä seminaarissa tehtiin ja miten tango voi edistää siirtolaisten sopeutumista uuteen kulttuuriin ja yhteiskuntaan?

Pariisissa ja Granadassa siirtolaisuustilanne on erilainen kuin Suomessa. Seminaarissa käsiteltiin ongelmia, joita vastaanottajamaiden kannalta suunnittelematon siirtolaisuus tuottaa. Tilanne on samanlainen kuin tangon syntyvaiheessa Rio de la Platan alueella Argentiinassa 1800-luvun ja 1900-luvun alussa. FAMA-yhdistys esitteli tangotanssi-projektia, jonka he olivat järjestäneet lukiossa ja peruskoulussa lähiössä, jossa oli paljon eri maista muuttaneita perheitä. Projekti auttoi eri kulttuuritaustoista tulevia ja eri sukupuolta olevia nuoria lähestymään toisiaan. Tässä huomioitiin erityisesti ne nuoret, jotka tulivat kulttuureista, joissa naiset ja miehet elävät erillistä elämää.

7. Yhtenä hankkeen tavoitteena oli luoda eurooppalainen tango-verkosto internetiin. Saavutettiinko tavoite ja miten verkosto aikoo jatkaa toimintaansa tulevaisuudessa?

Intertangon www-sivut ovat ajan tasalla ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ylläpitää niitä. Näiltä sivuilta on jo partnereiden linkitykset mm. Granadan tangofestivaaleihin, Argentiinan tangoakatemiaan ja Sibelius-Akatemiaan. On sovittu, että jokainen partneri hakee linkkejä ja yhteistyöpartnereita muista Euroopan maista, Aasiasta ja Latinalaisesta Amerikasta.

8. Mitä muuta hankkeesta jää elämään kuin tango-verkosto?

Tärkein päätös oli hakea uusia tangoon liittyviä kulttuurihankkeita. Seinäjoen ammattikorkeakoulu tulee jatkossa toteuttamaan Intertango-tapahtuman vuosittain. Tapahtuman sisältöä laajennetaan mm. tutkimukseen. Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoen kaupunki ja Seinäjoen tangomarkkinat suunnittelevat yhteistyössä Seinäjoelle suurta kansainvälistä tangotapahtumaa vuodelle 2011.

>>Lisätietoa Intertango-hankkeesta

Haastattelu tehtiin sähköpostilla 23.8.2007

Takaisin alkuun

[Päivitetty: 29.8.2007| UT]

Copyright: Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO, 2007.
Lähde on mainittava tekstiä lainattaessa.