Suhtautuminen ulkomailla opiskeluun jakaa työnantajat kahteen leiriin

Korkeakoulussa opiskelun aikana hankitusta ulkomaan kokemuksesta ei koidu opiskelijalle automaattisesti hyötyä hänen hakiessaan työpaikkaa valmistumisensa jälkeen. Tähän tulokseen päätyi Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMOn tutkija Irma Garam tänään julkistettavassa tutkimuksessa Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus ja työelämä.

Periaatteessa työnantajat pitävät suomalaisten opiskelua tai harjoittelua ulkomailla myönteisenä asiana. Kansainvälinen kokemus ei kuitenkaan hyödytä automaattisesti valmistumisen jälkeisessä työnhaussa: vajaa puolet työnantajista ottaa sen rekrytoinnissa huomioon ja antaa siitä hakijalle lisäpisteitä. Osa työnantajista arvostaa Suomesta hankittua työkokemusta enemmän kuin kansainvälistä kokemusta.

- Ulkomailla suoritettu kokonainen korkeakoulututkinto ei myöskään tuo automaattisesti etulyöntiasemaa rekrytointitilanteessa. Noin puolet kyselyyn vastanneista työnantajista rekrytoisi mielummin Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneen. Moni työnantaja vierastaa tutkintoa, jonka sisällöstä hänellä ei ole selvää käsitystä, tutkija Irma Garam toteaa.

Työnantajan oma kansainvälisyys ratkaisee

Työnantajan suhtautuminen hakijan kansainväliseen kokemukseen riippuu siitä, onko toimipaikassa kansainvälistä toimintaa. Ulkomailla opiskelua ja harjoittelua hyödynnetään työpaikoilla lähinnä tehtävissä, joissa toimitaan ulkomaisten tahojen tai henkilöiden kanssa. Näiden tehtävien ulkopuolella kansainvälistä kokemusta ei osata hyödyntää ja niihin haettaessa runsas kansainvälinen kokemus voi olla jopa haitta.

- Rekrytointitilanteessa työnantajat voivat tulkita vastavalmistuneen työnhakijan kansainvälisen kokemuksen kolmella eri tavalla. Sitä pidetään merkkinä aktiivisesta asenteesta yleensä, suuntautumisesta kansainvälisiin tehtäviin tai merkkinä levottomuudesta. Mikäli henkilö hakee kansainvälisellä taustalla tehtäviin, joihin ei liity kansainvälistä painotusta, voidaan häntä pitää ylikoulutettuna tai opintonsa väärin suunnanneena, Garam kiteyttää.

Ulkomailla opiskelun ja harjoittelun oltava perusteltu osa opintoja

Työnantajat uskovat, että ulkomailla opiskelu ja harjoittelu kartuttaa ennen kaikkea opiskelijan kielitaitoa sekä yleisiä työelämätaitoja kuten joustavuutta ja valmiutta selvitä uusista tilanteista. Alakohtaisen osaamisen karttumiseen ei uskota yhtä yleisesti. Työnantajien mielestä ulkomaille lähtemällä ei välttämättä saa sellaista opintoalaan liittyvää osaamista, jota ei voisi Suomessakin saada.

- Työnantajat arvostavat sitä, että ulkomailla oleskelu on perusteltu osa opintoja sekä sitä, että nuori uskaltautuu uusiin tilanteisiin ja kykenee niistä itsenäisesti selviytymään. Tutkimuksen valossa opiskelijan kannattaa miettiä tarkkaan, mitä lisäarvoa kansainvälinen kokemus tuo hänelle ammatillisesti tai henkilökohtaisesti ja kuinka tämä lisäarvo työnantajalle viestitään, Garam summaa.

Työnantajien näkemyksiä tutkittiin kyselyllä ja haastatteluilla

Kyselylomake lähetettiin syksyllä 2004 yhteensä 2 000 Suomessa toimivalle työnantajalle. Mukana oli eri kokoisia toimipaikkoja eri puolelta maata sekä julkis- että yksityissektorilta. Lomakkeita palautui 716. Lisäksi kaikkiaan 22 työnantajaa haastateltiin. Yli puolessa kyselyyn vastanneista organisaatioista on kansainvälistä toimintaa.

Suomalaiset korkeakouluopiskelijat kansainvälistyvät aktiivisesti. Viime vuonna Suomesta lähti ulkomaille vaihto-opiskeluun tai harjoitteluun yli 8 200 nuorta keskimäärin kuudeksi kuukaudeksi. Joka viides uusi yliopisto-opiskelija ja joka seitsemäs uusi ammattikorkeakouluopiskelija suorittaa osan tutkinnostaan ulkomailla.

Tiedotustilaisuudessa 10.11. klo 13.45 Heliassa (Mäkitorpanpolku 4) julkistetaan myös KTT, yliopettaja Minna Söderqvistin (Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu Helia) selvitys ulkomaalaisista työssä ja työhönotossa työnantajan silmin.

Raportti Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus ja työelämä - Työnantajien näkemyksiä ulkomailla opiskelun ja harjoittelun merkityksestä ilmestyy CIMOn Occasional Paper sarjassa 1/2005.

Lisätietoja ja hakumateriaalia:

tutkija Irma Garam, (09) 7747 7621, 040 5969 165, irma.garam@cimo.fi

Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO on vuonna 1991 perustettu opetusministeriön hallinnonalaan kuuluva asiantuntija- ja palveluorganisaatio. Sen tehtävänä on edistää kansainvälistä vuorovaikutusta koulutuksen, työelämän ja kulttuurin alueilla sekä nuorison keskuudessa. CIMO hallinnoi ja toimeenpanee erilaisia vaihto- ja apurahaohjelmia sekä huolehtii useiden Euroopan unionin koulutus- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta sekä Euroopan yhteisön kulttuuriohjelman kansallisesta tiedottamisesta ja neuvonnasta. CIMO vastaa myös Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen edistämisestä ulkomaisissa yliopistoissa. Keskeisiin tehtäviin kuuluu lisäksi kerätä, muokata ja välittää toimialaan kuuluvaa tietoa eri asiakasryhmien tarpeisiin.

[CIMO tiedotus/10.11.2005 JLK ]

Takaisin alkuun

Cimo.fi-etusivulle