Kahvikuppi naisen käsissä

Kuva: Annie Spratt | Unsplash

CIMOn harjoittelijat ovat olleet rohkeita osaajia maailmalla

Mitä yhteistä on Tekesin toimipisteellä Piilaaksossa ja Chilen kuuluisimmalla jalkapalloseuralla Colo Cololla? Entä Suomi-kodilla Hatsinassa Venäjällä ja YK:n Euroopan päämajalla Genevessä? Entäpä suomalais-afrikkalaisella kulttuurikeskuksella Villa Karolla Beninissä ja Interncontinental Hotellilla Hangzhoussa Kiinassa? Se, että niissä kaikissa on ollut suomalainen CIMO-harjoittelija, kuten myös sadoissa muissakin paikoissa ympäri maailmaa. CIMO eli nykyinen Opetushallitus on tarjonnut harjoittelupaikkoja viidellä eri mantereella yli neljännesvuosisadan ajan.

Kansainvälinen harjoittelu vetää puoleensa ja sitouttaa ─ näin on käynyt

Kansainvälinen harjoittelu oli aikanaan yksi CIMOn peruskivistä, mutta sen juuret ulottuvat vielä kauemmaksi: harjoittelijoita on lähtenyt Suomesta ulkomaille jo vuodesta 1952 lähtien. Ohjelmat ovat olleet vetovoimaisia. Hakijoiden määrä on vaihdellut 1000─2000 välillä vuosittain ja paikka on ohjelmasta riippuen löytynyt 5─30 % hakijoista. Vuositasolla noin 300 harjoittelijan harjoittelua on tuettu apurahalla.

Kansainvälinen harjoittelu on jättänyt jälkiä paitsi harjoittelijoiden osaamisarsenaaliin myös heidän muistiinsa. Tuore Ahkerat ja rohkeat osaajat maailmalla -selvitys harjoittelun vaikuttavuudesta perustuu kyselyyn, johon vastasi 290 entistä harjoittelijaa 59 harjoittelumaasta – mukana oli myös yli 10 vuotta sitten harjoitelleita. Lisäksi kyselyyn vastasi 22 suomalaista korkeakoulua sekä 82 työnantajaa 47 eri maasta. Ei hassumpaa ja motivoi meitä asiantuntijoitakin, vai mitä?

Kansainvälisellä harjoittelulla on vaikuttavuutta ─ tottahan toki

Arvioinnin tulokset kertovat, että kansainvälinen harjoittelu vaikuttaa moneen asiaan. Erityisen paljon se on vaikuttanut harjoittelussa olleen rohkeuteen ja kielitaitoon, sekä yleiseen että ammatilliseen. Pääseväthän harjoittelijat harjoittelupaikassaan toimimaan joko osittain tai täysin vieraskielisessä ympäristössä ja verkostoissa. Piilotetun osaamisenviitekehyksessä vahvimmat vaikutukset kansainvälisellä harjoittelulla on ollut uteliaisuuteen ja sitkeään toteuttajuuteen.

Hyvä näin. Osa harjoittelijoista joutuu – tai pikemminkin pääsee – käyttämään harjoittelussaan myös muuta vierasta kieltä kuin englantia. Ja tämähän on ilman muuta hyvä asia, jos ajatellaan Suomen kilpailukykyä tulevaisuudessa ja myös suomalaisten kielitaitoa. Nykyäänhän puhutaan paljon siitä, miten suomalaisten kielitaito on kaventunut. Mielestäni pienen kansan edustajat tarvitsevat kansainvälisissä ympyröissä pärjätäkseen ja erottuakseen ammattiosaamisen ja asiantuntijuuden lisäksi myös muita kieliä kuin pelkästään englantia.

Yhteiskunnallisesti merkittävä panostus Suomen paikkaan ja tulevaisuuteen globaalissa maailmassa

Olen ollut jo pitkään sitä mieltä, että kansainvälisessä harjoittelussa olleet antavat oman merkittävän panoksensa Suomen paikkaan ja tulevaisuuteen globaalissa maailmassa. Ulkomaiset yhteistyökumppanimme toivat vaikuttavuusarvioinnissa esille sen, että suomalaiset harjoittelijat toimivat ulkomaisissa työpaikoissa nykysuomen lähettiläinä. Harjoittelijat tuovat mukanaan tuulahduksen yhdestä maailman menestyneimmistä maista ja kannustavat näin nuoria vastaanottajamaissaan. Suomalaisharjoittelijoilla on kumppaniemme mukaan rooli työelämän muutoksen ja osaamistarpeiden tunnistamisessa.

Arvioinnissa kävi ilmi, että korkeakoulujen näkökulmasta harjoittelupaikkamme ovat täydentäneet heidän omaa tarjontaansa paitsi laadukkuutensa ansiosta niin myös tarjoamalla runsaasti mahdollisuuksia Euroopan unionin ulkopuolella: harjoitteluohjelmien painopiste on ollut EU:n ulkopuolisissa maissa jo kymmenkunta vuotta.

Niinpä niin, Edufi Trainees jatkossakin niitä ahkeria ja rohkeita osaajia maailmalla.

Jaana Mutanen

Jaana Mutanen

Kirjoittaja kehittää kansainvälistä harjoittelua Opetushallituksessa. Hän uskoo, että moniosaaminen ja oma aktiivisuus avaavat tulevaisuuden ovia ja että kiinnostus ammatillisten verkostojen rakentamiseen sekä viestintäosaaminen ovat kansainvälisen työn A ja O. Hänen mielestään työssä EU:n ulkopuolella vaaditaan kielitaitoa, pitkäjänteisyyttä, epävarmuuden sietokykyä, kulttuuriempaattisuutta sekä rohkeutta heittäytyä ammatillisiin seikkailuihin.

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Nimi:   
Kommentti:   
Varmistus: Paljonko on kahdeksan miinus nolla?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.