Seminaariväkeä virallisessa juhlapotretissa. Kuva on Pirkko Luoman kuva-arkistosta.

Kun Rehtori Pondi Alajel Kiinassa vieraili…

Jokainen päivä opettaa jotain uutta, kun tarpeeksi kauas lähtee. Ensin on usein ymmällään, sitten naurattaa tai itkettää, sitten ottaa selvää.

Elän nyt juhlien jälkeistä aikaa. Lokakuun viimeisenä perjantaina suomen kielen laitos juhli kymmenvuotista taivaltaan Pekingin vieraitten kielten yliopiston kymmenien kielten joukossa.

Mutta ennen kuin pääsin istumaan jakkupuvussani juhlapaikalle, olin karjalanpiirakkatalkoiden ja ohjelmaharjoitusten ohella tarkastanut useita suomennettuja kutsuja, ohjelmia, esityksiä ja listoja. Kollegani näet laittoivat opiskelijansa käännöstöihin, kun aika alkoi ennen juhlia käydä vähiin.

Kollegani Laitoksen historiaa -esitelmässä kerrottiin mm. laitoksella vierailleista suomalaisista. Tähän joukkoon kuului myös Tarja Halosen puoliso Rehtori Pondi Alajel. Aloin jo pelätä, että sisäsiistissä Suomessa olisi muhimassa suuren luokan skandaali Halosen vaietusta avioliitosta. Mutta ei, veret seisauttavia lööppejä ei ollut luvassa, sillä Arajärvihän se siellä piileksii kiinalaisen nimensä takana. Kiinalainen google tekee kenestä tahansa Virtasesta tai Luomasta hieman eksoottisemman.

Laitoksen ensimmäinen johtaja, eläkkeellä oleva professori Yu, sai historiikissa ansaittua huomiota – myös uraauurtavista käännöstöistään. Opiskelijan suomennoksesta minulle selvisi, että professori on kääntänyt ainoan suomalaisen Nobel-kirjailijan teoksen Pyhä köyhyys sekä Minna Canthin teokset kahdessa palassa. Olin myös tosi yllättynyt saadessani tietää, että kollegallani on työn alla suomen kielen oraalinen oppikirja.

Juhlatilaisuutta kutsuttiin protokollan mukaisesti Kiinan ja Suomen välisten kulttuurisuhteiden juhlaseminaariksi. Tilaisuus oli silti ihan aidosti lämminhenkinen.

Ensin pidettiin kauniita puheita Kiinan ja Suomen välisestä hedelmällisestä yhteistyöstä ja laitoksen suurista saavutuksista, joiksi lasketaan ennen kaikkea 48 opiskelijan valmistuminen. Kiinan mittakaavassa luku ei tunnu kummoiseltakaan saavutukselta, mutta ehkä asiaa täytyykin katsoa pikkuruisen suomen kielen laitoksen näkövinkkelistä. En kyllä silti saa sitä tuntumaan saavutukselta.

Aamupäivän puheitten ja opiskelijoiden ohjelman jälkeen alkoi varsinainen seminaariosuus, jossa muisteltiin ensimmäisiä suomalaisia kiinan kielen opiskelijoita ja puhuttiin mm. suomalaisesta kirjallisuudesta ja sen kääntämisestä sekä kiinalaisen kirjallisuuden vaikutuksesta suomalaiseen.

Lisäksi kuultiin kolmen esitelmän verran suomalaisesta herrasta nimeltään Ma Dahan, jonka kahden vuoden tutkimusretkeksi naamioidun vakoilumatkan jälkeen ei Kiina-Suomi-akselilla ole ilmeisesti tapahtunut mitään tutkimisen arvoista. Mutta kuka on Ma Dahan? Mannerheim sieltä ratsastaa esiin kiinalaisen nimensä varjosta!

Pasi Sahlberg puhui suomalaisen koulun menestystarinasta ja herätti kovasti huomiota. Täällä kun aina halutaan olla ensimmäisiä – ja nyt Suomesta tultiin kertomaan, miten se temppu koulutuksen osalta tehdään. Juhlissa oli myös opetusministeriön edustaja, joka oitis kiinnostui Pasi Sahlbergin esittämistä ajatuksista.

Kun juhlat on nyt juhlittu, olen miettinyt, kuka mahtaa olla herra Ma Dahan laitoksen 50-vuotisjuhlissa. Laitoksellamme on ns. Suomen tutkimuslaitos, joten estradi olisi avoinna tutkia vaikka mitä – siis mitä? Mikä voisi olla tarpeeksi kiinnostava tutkimusaihe, joka jotenkin liittyisi molempiin maihin?

Ehkäpä Kiinan koulutus pannaan seuraavien vuosikymmenten aikana uuteen uskoon suomalaisten viitoittamalla tiellä. Loppu onkin sitten piskuisen Suomen ja valtaisan Kiinan yhteistä historiaa. Nyt vain googlaamaan jo valmiiksi Sahlbergin kiinalaista nimeä!

Pirkko Luoma

Kirjoittaja työskentelee kolmatta lukuvuotta Pekingin vieraitten kielten yliopistossa CIMOn lähettämänä suomen kielen ja kulttuurin lehtorina. Hän tuntee vieraan kulttuurin keskellä eläessään, kuinka raja mahdottoman ja mahdollisen ajattelu- tai toimintatavan väliltä vähitellen häipyy. Tunne on samalla kertaa vapauttava ja haastava.

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Nimi:   
Kommentti:   
Varmistus: Paljonko on kahdeksan miinus yksi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.