Puolaa toisen silmin. Kuvat: Marjo Hallila

Näe toisen silmin

Ulkomaalainen, vieras ja toinen. Tullut vieraaksi kotiisi, asettunut asumaan. Ihminen kahden kulttuurin leikkauspisteessä. Ristiriitaisessa tilassa, jossa oma ja vieras määrittyvät uudelleen. Paikassa, johon ei tunne kuuluvansa, mutta johon ei nyt voi olla kuulumatta. Se on näköalapaikka ei-kenenkään maassa, tilana avoin ja vastaanottavainen, mutta samalla haavoittuvainen ja altis väärinymmärryksille. Se on maahanmuuttajan näkökulma.

Asko Sahlbergin Yö nielee päivät, Jussi Valtosen He eivät tiedä mitä tekevät ja Pajtim Statovcin Kissani Jugoslavia. Ne ovat kolme vuonna 2014 julkaistua suomalaista romaania, joista kaikista voimme lukea maahanmuutosta maahanmuuttajan näkökulmasta. Päähenkilöt Jakobsson, Joe ja Bekim edustavat maahanmuuttajien eri luokkia ja tyyppejä.

Sahlbergin romaanissa 1970-luvulla Suomesta Ruotsiin muuttanut Jakobsson näkee ruotsalaisen yhteiskunnan toisen silmin: kakkosluokan kansalaisuus on työn perässä maahan tulleen suomalaisen osa. Hyvinvoiva Ruotsi ei edusta kaikille hyvinvointia.

Valtosen teoksessa amerikanjuutalainen huippututkija Joe näkee Helsingin yliopiston toisen silmin. Näin kyseenalaistuvat suomalaisen 1990-luvun yliopistomaailman pelisäännöt: sisäänpäin kääntyneisyys ja kotiinpäin vetäminen. Statovcin romaanissa Kosovon albaani Bekimin perheenjäsenet katsovat suomalaisia toisen silmin: syövät aina haarukalla, pyyhkivät takapuolensa paperilla! Romaani kertoo myös nyky-Suomen rasismista kohteen näkökulmasta.

Jakobsson, Joe ja Bekim eivät ole totta, mutta he voisivat olla. Kirjailijat ovat heidät todellisuudenkin materiaaleista kehitelleet ja kuvitelleet. Myös lukija voi heidän kauttaan kuvitella lisää, linkittää heitä takaisin todellisuuden materiaaleihin. Niin kuin oikeita ihmisiä kohdatessa, voimme ajatella heitä, oppia heiltä ja pyrkiä ymmärtämään heitä.

Kirjallisuuden kautta lukijan on tällä tavalla mahdollista päästä vierailemaan ristiriitaisille ei-kenenkään maan näköalapaikoille. Maahanmuuttajan näkökulmaan. Vaikka todellisuuden ongelmat eivät ratkea lukemalla kirjallisuutta, kirjallisuus voi vaikuttaa lukijaansa. Varsinkin tilanteessa, jossa erot ihmisten ja kulttuurien välillä ovat murhaavia, tarvitaan mahdollisuus nähdä toisen silmin. Se mahdollisuus kaikkien tämän arvokkaan taidon hallitsevien kannattaisi käyttää: kannattaa lukea.

Hyvää Runebergin päivää!

Mika Hallila

Kirjoittaja on Suomen kirjallisuuden ja kulttuurin vieraileva professori (CIMO) Varsovan yliopistossa. Työssään hän kansainvälistää suomalaista ja suomalaistaa kansainvälistä Suomen kirjallisuuden tutkimusta.

Kommentit (1)

Lisää kommentti

Nimi:   
Kommentti:   
Varmistus: Paljonko on yhdeksän plus nolla?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.