Muita bloginostoja

Future Leaders -stpendiaattina

Kokemuksia suomalaisten lukiolaisten kesävaihdosta Yhdysvalloissa ja amerikkalaisten lukiolaisten Suomessa.

Maailmalle.net: Future Leaders -stipendiaattina 2016

Blogin arkisto

Kommentit ovat tervetulleita!

Blogia voi kommentoida. Kommentit eivät näy heti, sillä ne tarkistetaan ennen julkaisemista; tarkistaminen tapahtuu arkisin virka-aikana. Kommentit julkaistaan muokkaamattomina. Kommentoinnin tulee noudattaa hyvän nettikäyttäytymisen pelisääntöjä.

Blogi

seuraa, tulkitsee ja kommentoi tapahtumia ja ilmiöitä kansainvälistymisessä eri sektoreilla.

Ihmisjoukkoa ylhäältäpäin kuvattuna

Kuva: Timon Studler | Unsplash

Arjen tekoja nuorten puolesta ‒ ja vihapuhetta vastaan

Vihapuhe ei ole keskustelua. Vihapuheen tuottaminen ei ole ihmisoikeus eikä sitä saa sananvapauden siivellä levittää. Siksi vihapuheeseen tulee aina puuttua, kun sitä havaitsee.

Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksessa vihapuhe määritellään ilmaisuksi, jolla levitetään, yllytetään tai oikeutetaan suvaitsemattomuuteen perustuvaa vihaa. Nuoret kokevat vihapuhetta oikeastaan kaikkialla ‒ niin koulussa, kahviloissa kuin verkossakin. Oikeusministeriön julkaisussa ”Usein joutuu miettimään, miten pitäisi olla ja minne olla menemättä”. Selvitys vihapuheesta ja häirinnästä ja niiden vaikutuksista eri vähemmistöryhmiin käy ilmi, että 13‒24-vuotiaat kokivat muita ikäryhmiä useammin vihapuheen vaikuttaneen psyykkiseen terveyteensä. Tiedämme myös, että nuoret kertovat harvoin aikuisille kohtaamastaan häirinnästä tai vihapuheesta.

Sain kunnian toimia Erasmus+ ‒ Youth in Action -ohjelman Kenelle vihapuhe kuuluu? -paneelikeskustelun vetäjänä NUORI2017-tapahtumassa Tampereella. Paneelissa keskusteltiin niistä taidoista, joita nuorten parissa toimivat tarvitsevat oppiakseen tunnistamaan vihapuhetta, ja pohdittiin erilaisia tapoja puuttua siihen. Keskustelun aikana esitettiin videoita, joissa nuoret kertoivat kokemuksiaan vihapuheesta. Ensimmäisessä videossa nuorilta kysyttiin, miltä vihapuhe tuntuu. Vastaukset koskettivat: vihapuhe sattuu ja tuottaa turvattomuutta sekä häpeää.

Nuorten parissa toimivan velvollisuus on luoda koulusta, nuorisotalosta tai harrastuspaikasta aidosti turvallinen, vihapuheesta vapaa tila, mutta miten sellainen käytännössä toteutetaan?

Nollatoleranssi vihapuheelle

Vihapuheelle on tyypillistä, että se kohdistuu jo valmiiksi haavoittuvaisessa asemassa oleviin ihmisiin. Nuoret jäävät helposti yksin vihapuhe- tai häirintäkokemuksensa kanssa, mutta aikuisten pitää puuttua tilanteeseen.

On muistettava, että nuoren pahoinvointi ei välttämättä näy ulospäin. Vihapuhetta voi kuitenkin käsitellä nuorten kanssa myös ilman akuuttia, omaa ryhmää koskevaa tilannetta. Nollatoleranssi vihapuheelle luo nuorille turvallisuuden tunnetta, selkeyttää pelisääntöjä ja madaltaa kynnystä asian puheeksi ottamiseen. Jos esimerkiksi tyttöjen kohtaamaa sukupuolittunutta vihapuhetta tai häirintää ei käsitellä koskaan, nuoret oppivat, ettei aihe ole käsittelemisen arvoinen.

Nollatoleranssiin sitoutuminen koko organisaation tasolla on yksi tapa vaikuttaa ja tuomita vihapuhe. Tällainen käytäntö vallitsee esimerkiksi Vantaan nuorisotoimessa. Kannattaa siis pohtia sitä, miten asiaa voisi teillä käsitellä. Ehkä aiheeksi tämän iltapäivän kahvipöytäkeskusteluun?

“Läppä vaan!”

Vitsit heijastavat valtarakenteita, mutta pitääkö jokaiseen mauttomaan vitsiin puuttua? Vihapuhetta voi käsitellä puhumalla siitä, millainen keskustelukulttuuri on hyväksyttävää ja millainen ei. Ammattilaisen on hyvä kehittää myös omia kriittisiä media- ja tunnetaitojaan sekä lainsäädännön tuntemusta. Puuttuminen antaa vahvan signaalin ja toimintamalleja vihapuheen käsittelemiseen. “Ilonpilaajana” toimiminen on sekin osa kasvattajuutta, ja rasisminsävyiseen läppään puuttuminen on aina vaiti jäämistä parempi vaihtoehto.

Vihapuheen vastaisella toiminnalla raivataan tilaa nuoren omaehtoiselle kasvulle. Näin voidaan tukea myös nuorta vihapuhujaa tuomalla esille rasistisen kommentin ongelmallisuus. Nuoren kasvua ja hyvinvointia voi tukea, vaikka tuomitsisi hänen tekonsa. Vaikka vihaviestin lähettänyt nuori ei olisi tarkoittanut pahaa, ensisijainen tulkinnan oikeus on viestin kohteella. Aikuisen on hyvä pohtia, ketä toiminnallaan suojelee: vihapuheen kohdetta vai vihapuhujaa.

Arjen teoilla vihapuhetta vastaan

Tukea vihapuheen vastaiseen työhön saa keskustelemalla aiheesta kollegoiden kanssa. Vihapuhujan tai vihapuheen kohteen kohtaamisessa ei tarvitse jäädä yksin. Nollatoleranssiin sitoutumista ja turvallisen tilan luomista voi vahvistaa esimerkiksi näiden vinkkien avulla:

  1. Ollaan kiinnostuneita nuorten arjesta ja myös media-arjesta.
  2. Opitaan tunnistamaan vihapuhetta ja otetaan nuorten pienetkin vihjaukset häirintäkokemuksista vakavasti.
  3. Keskustellaan vihapuheeseen liittyvistä ilmiöistä säännöllisesti nuorten kanssa. Tämä lisää todennäköisyyttä siihen, että asiasta uskalletaan kertoa luottoaikuiselle.
  4. Puututaan joka ikinen kerta. Koska kyseessä on arkaluontoinen aihe, pyritään kahdenkeskeiseen keskusteluun uhrin/tekijän kanssa.
  5. Ei anneta periksi! Muistetaan, että aihetta käsiteltäessä myös nuoret oppivat tapoja tukea toisiaan vihapuhetilanteiden kohtaamisessa. Kaikki työn tulokset eivät siis välttämättä näy saman tien.

Haluaisitko oppia aiheesta lisää? Tutustu esimerkiksi näihin materiaaleihin:

Isabella Holm

Isabella Holm

Kirjoittaja seuraa digitaalisia mediailmiöitä monesta näkökulmasta Osuuskunta Dadamedian perustajajäsenenä, luennoitsijana ja järjestöammattilaisena. Isabella uskoo luovan mutta kriittisen mediatajun tukevan meitä digitaalisen murroksen keskellä.

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Nimi:   
Kommentti:   
Varmistus: Paljonko on kolme plus kaksi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.