Elinikäisen oppimisen toimintaohjelma

Erasmus-intensiivikurssilla etsittiin ratkaisuja köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisyyn

Metropolia Ammattikorkeakoulu partnereineen on tarttunut ajankohtaiseen teemaan: miten ehkäistä köyhyyttä ja syrjäytymistä. Lähtölaukaus intensiivikurssille syntyi köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen eurooppalaisena teemavuonna 2010 eikä teema ole ainakaan vanhentunut Euroopan taloudellisen tilanteen myötä.

Ryhmätyö on yksi intensiivikurssin työskentelytavoista.

Kurssilta valmiuksia työelämään

Yhteiskunnan kahtiajakautuminen hyvätuloisiin ja köyhiin jyrkkenee. Metropolian opettajan Marja-Liisa Havion sanoin kurssin tarkoituksena on herkistää opiskelijoiden silmät ja korvat tunnistamaan ja kohtaamaan köyhyyttä ja syrjäytymistä. On aivan liian helppoa työntää syrjään epämiellyttävät asiat.

Monet opiskelijoista on kohdannut köyhyyttä ja syrjäytymistä jo aikaisemmin vapaaehtoistoiminnassa tai opinnoissaan. Unkarilainen Diana Egri on mukana Punaisen Ristin ja UNICEFin toiminnassa ja kohtaa köyhyyttä päivittäin. Hänen maannaisensa Andrea Kazi puolestaan opiskelee kätilöksi ja pitää kurssia hyödyllisenä tulevansa ammattinsa kannalta.

Virolainen Sandra Mägi on tutkinut vankien terveydenedistämisohjelmia eri maissa jo useamman vuoden ajan ja toivoo voivansa tulevaisuudessa kehittää mallia virolaisten vankiloiden tarpeisiin. Kurssilta hän vie mukanaan ajatuksia siitä, miten köyhyyttä ja syrjäytymistä voisi ehkäistä virolaisten vankien keskuudessa – ja sitä kautta alentaa rikosten uusimisen riskiä.

Espanjalainen Rodrigo Alvarez Garcia jäi Suomeen opiskelemaan Erasmus-vaihtojaksonsa jälkeen. Rodrigo on työskennellyt Espanjassa pakolaisleirillä ja Suomessa vastaanottokeskuksessa. Hän haluaisi jatkossakin työskennellä maahanmuuttajien parissa – toivon mukaan Suomessa – sillä hän kokee eri kulttuurien kohtaamisen rikastavaksi. Maahanmuutto on hänen mukaansa todellisuutta, joka on osattava kohdata.

Työtä tehdään syrjäytyneiden kanssa, ei heidän puolestaan

Opiskelijat nostivat kurssin parhaimmaksi anniksi opintovierailut, joissa osallistuttiin mm. ruoan jakeluun kodittomille, sekä keskustelut eri maiden tilanteesta ja eri alojen näkökulmista. Tärkeimpiä oppeja oli oivallus siitä, että työtä ei tehdä syrjäytyneitä varten tai puolesta, vaan yhdessä heidän kanssaan heidän omista tarpeistaan lähtien. Kuten Sandra asian ilmaisi, ei kannata antaa mp3-soitinta musiikin kuunteluun, sillä patteri loppuu kuitenkin jossain vaiheessa. Työn tulee tähdätä siihen, että ihmiset oppivat omatoimisesti parantamaan olojaan.

Ainoana kritiikkinä opiskelijat mainitsivat jopa liiallisen intensiivisyyden – syventäville keskusteluille tai asioiden pohdinnalle ei aina jäänyt riittävästi aikaa. Ilmipiiri luentosalissa sähköistyikin selvästi, kun psykiatri ja opettaja Zsolt Petke Unkarista herätteli keskustelua päihdeongelmien ja käyttäytymismallien periytymisestä. Hänen mukaansa meillä kaikilla on riippuvuuksia ja ongelmaksi riippuvuus muuttuu vasta, kun se vahingoittaa ja hankaloittaa elämää.

Kurssi on ollut oppimiskokemus myös opettajille. Ongelmat ovat yhteisiä, mutta ratkaisut voivat olla hyvinkin erilaisia. Portugalilaisen opettajan Margarida Ourôn mukaan eri alojen mukanaolo on avannut uusia lähestymistapoja aiheeseen ja opettaja-opiskelijasuhteeseen. Margarida on itse työskennellyt kehitysyhteistyöhankkeissa mm. Mozambikissa ja Itä-Timorissa ja halusi tuoda kurssille ihmisoikeusnäkökulman.

-”Kurssi on pakottanut katsomaan köyhyyttä ja syrjäytymistä suoraan. Sen on täytynyt muuttaa jotakin meissä kaikissa”, vahvisti Marja-Liisa Havio.

Kuvassa Margarida Ourô ja Marja-Liisa Havio

Suomalainen köyhyys on piilossa katseilta

Monille osallistujille oli tullut yllätyksenä, että Suomessakin on köyhyyttä - joskin suomalainen köyhyys on piilossa eikä näy välttämättä katukuvassa. Suomea pidetään yleisesti rikkaana hyvinvointivaltiona. Myös Metropolian opiskelijalle Anni Susinevalle oli silmiä avartavaa tutustua suomalaiseen köyhyyteen ja huomata miten se näyttäytyy ulkopuolisin silmin.

- ”Suomalaiset ovat piilossa muutenkin, niin köyhyys sitten vielä enemmän, sitä ei kauheasti kuulutella muille.”

Osallistujat arvostivatkin korkealle työttömän suomalaisen naisen rohkean ja rehellisen kertomuksen omasta elämästään ja toimeentulostaan. Hänen tarinansa opetti, että ero rikkaan ja köyhän välillä on hiuksenhieno eikä välttämättä näy päällepäin.

Hollantilainen opettaja Rens Martijn kuvaili kurssia elokuvaksi elokuvassa: aihetta katsotaan ikään kuin ulkopuolelta, mutta kuten Rens pilke silmäkulmassa mainitsi, kurssilla koettiin myös pienimuotoista syrjäytymistä konkreettisesti, kun kaikilla opiskelijoilla ei ollut yhtä lailla varaa iltarientoihin.

Interdisciplinary Programme on Poverty and Social Exclusion

Intensiivikurssi Interdisciplinary Programme on Poverty and Social Exclusion (IPPSE) järjestettiin 10.−21. toukokuuta 2011 Helsingissä, Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja siihen osallistui 33 opiskelijaa Suomesta, Virosta, Unkarista, Belgiasta, Alankomaista, Portugalista ja Espanjasta sekä heidän opettajansa.

Kurssi oli suunnattu pääasiassa sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille ja paikalla oli mm. sosiaalityön, fysioterapian, hoitotyön ja terveydenedistämisen opiskelijoita.

Partnerikorkeakoulut kuuluvat COHEHRE-verkostoon (Consortium of Institutes of Higher Education in Health and Rehabilitation in Europe). Intensiivikurssin tuloksia levitetään pääasiassa COHEHRE:n kautta.

Kurssia on tuettu Erasmus-ohjelmasta.

Teksti: Ulla Tissari

Kuvat: Riikka Koivusalo