Kokemuksia

Kiina-hankkeissa syvennettiin yhteistyötä ja kirkastettiin kuvaa suomalaisesta korkeakoulutuksesta

Ensimmäiset Kiina-ohjelman hankkeet olivat hyvin erityyppisiä, vaihdellen tietyn erityisalan osaamisen syventämisestä ja jakamisesta yhteisohjelmiin ja kokonaisen suomalaisen koulutusohjelman soveltamiseen ja jalkauttamiseen Kiinassa.

Yhdistävänä tekijänä lähes kaikilla hankkeilla oli yhteisiin opintojaksoihin, ohjaukseen tai yhteistutkintoihin liittyvä tematiikkaa osana hankeyhteistyötä. Lisäksi puolet hankkeista painottui tavalla tai toisella jatko-opintoihin, joihin liittyen hankkeet mm. kehittivät yhteisohjausmalleja ja yhteisiä kursseja, loivat parhaita käytänteitä suomalais–kiinalaiseen tohtorikoulutukseen, paransivat valmistuvien työllistymisnäkymiä, kehittivät tohtorikoulutuksen laatua ja lisäsivät sen kansainvälisyyttä. Yhdessä hankkeessa luotu suomalais–kiinalainen tohtorikoulutuksen kaksoistutkinto ehti jo alkaa hankekauden aikana.

Esimerkkejä hankkeista

Yhtenä esimerkkinä teemaltaan tarkkaan rajatusta hankkeesta käy Lappeenrannan Teknillisen yliopiston koordinoima Industrial problems of water sector in MSc education -hanke, jossa mm. välitettiin opiskelijoille tietoutta vesien ja jätevesien käsittelystä ja valmistettiin opiskelijoita työskentelemään vesi- ja jätevesialan yrityksissä Suomessa ja Kiinassa. Hankkeessa mm. kehitettiin työelämälähtöinen opetusohjelma, joka vastaa alan yritysten tarpeisiin molemmissa maissa. Hanke sai innostuneen vastaanoton erityisesti kiinalaisilta ja alkamassa onkin jo uusi, tällä kertaa kiinalaisten rahoittama, yhteistyöprojekti.

Tampereen yliopiston Higher Education Groupin koordinoimassa hankkeessa taas haluttiin viedä suomalainen korkeakouluhallinnon koulutusohjelma Higher Education Administration Programme sovellettuna Kiinaan. Hankkeen aikana rakennettiin koulutuksen opetusohjelma yhdessä 5 kiinalaiskorkeakoulun kanssa ja koulutusta pilotoitiin hankkeen päätteeksi syksyllä 2014 Kiinassa. Kiinan opetusministeriön alla toimiva National Academy of Education Administration osallistui koulutuksen järjestämiseen ja hankkeen pilottikurssille osallistui sata korkeakoulujen johdon edustajaa kiinalaisista korkeakouluista. Jatkossa, kun useammat kiinalaiset osallistuvat koulutukseen ja sitä kautta oppivat suomalaisesta korkeakoulutuksesta, voi olettaa myös yhteistyön sujuvoittuvan, arvioi hankkeen koordinaattori Yuzhuo Cai Tampereen yliopistosta. Lisäksi koulutuksen pilotoinnin myötä suomalaisen korkeakoulutuksen imago kiinalaiskorkeakoulujen silmissä kohentui ja Suomi alettiin nähdä yhtenä potentiaalisena roolimallina Kiinassa käynnissä olevalle ammatillisen korkeakoulutuksen uudistamisprojektille.

Suomalaisopiskelijoita houkuttaa Kiina-vaihtoihin englanninkielinen opetus

Hankkeita koordinoivat suomalaiskorkeakoulut olivat pääosin tyytyväisiä hankkeissa saavutettuihin tuloksiin ja kokivat hankkeiden edenneen hyvin. Muutamia hankkeita kuitenkin yhdisti vaikeus saada suomalaisopiskelijoita lähtemään vaihto- ja harjoittelujaksoille Kiinaan. Toisinpäin ongelma ei ole havaittavissa, sillä kiinalaisopiskelijat saapuvat mielellään Suomeen. Suomalaisopiskelijat ovat olleet erityisen haluttomia lähtemään ulkomaanjaksoille partnerikorkeakouluihin, joissa yhteistyö on vasta aluillaan. Tällöin tietoja esim. kurssitarjonnasta on ollut vaikea saada ajoissa, jotta suomalaiset opiskelijat olisivat tienneet tarjolla olevista kursseista jo hakuvaiheessa. Myös vähäinen englanninkielien kurssitarjonta vaikuttaa vähentävän suomalaisopiskelijoiden intoa Kiinan vaihtoihin. Hankkeissa kuitenkin uskotaan, että mm. aktiivisen ja onnistuneen opettajavaihdon seurauksen myös opiskelijavaihdot pikkuhiljaa lähtevät käyntiin.

Savonia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston EAST–EAST-hankkeessa sen sijaan yllätyttiin iloisesti, kun projektin opiskelijaliikkuvuus toteutui 50 % odotettua suurempana. Hankkeessa mm. rakennettiin uutta kaksoistutkintomallia, mutta lisäksi työstettiin uutta englanninkielistä kurssitarjontaa kiinalaisiin partnerikorkeakouluihin sekä luotiin opintojen hyväksilukumalli niin suomalaisille kuin kiinalaisillekin – eittämättä sekä englanninkieliset kurssit että sujuva hyväksiluku lisäävät jatkossa kiinalaisten korkeakoulujen houkuttelevuutta itäsuomalaisten opiskelijoiden vaihtokohteen entisestään. Laajempi englanniksi tarjottavien kurssien tarjonta mahdollistaa jatkossa suomalaisopiskelijoiden koko lukuvuoden mittaiset vaihdot Kiinassa. Hankkeen koordinaattorin mukaan hankkeen myötä kiinalaispartnerit myös ymmärsivät, kuinka olennaista kansainvälistymisen kannalta laaja englannin kielen kurssitarjonta on ja miten tärkeää on tarjota erityispalveluita ulkomaisille opiskelijoille ja henkilökunnalle.

Läsnäoloa ja tapaamisia tarvitaan

Useiden hankkeiden havainto oli, että toimivan yhteistyön alullepano ja ylläpitäminen vaatii konkreettista läsnäoloa ja partneritapaamisia niin Suomessa kuin Kiinassakin – yksinomaan videoneuvotteluiden varassa eivät hankkeet kiinalaisten kanssa edisty. Mm. kielimuurista johtuvat partnereiden väliset tiedonsaantivaikeudet saatiin aina ratkottua kasvokkain tapaamisissa, muuten tämä ei välttämättä onnistunut. Fyysiset tapaamiset myös edistivät yhteistyötä käytännön tasolla: kun aiemmin suhteet kiinalaisiin partnerikorkeakouluihin olivat olleet vain johdon käsissä, projektin avulla yhteistyö saatiin jalkautettua myös opetus- ja hallintohenkilökunnan välille, jotka pääsivät hankkeen puitteissa tapaamaan kollegoita partnerikorkeakouluissa Suomessa ja Kiinassa.

Yhteistyö syveni ja verkostot vahvistuivat

Monet kokivat, että hankkeiden myötä yhteistyö syveni ja aiemmin luodut verkostot kiinalaisten partnereiden kanssa vahvistuivat. Osa hankkeista myös raportoi, että suomalaisosapuolet kokivat hankeyhteistyön paitsi syventäneen ymmärrystä suomalaisesta korkeakoulutuksesta ylipäätään, myös parantaneen kiinalaisten käsitystä suomalaisen korkeakoulutuksen korkeasta laadusta.

Yhteenveto perustuu vuonna 2012 rahoitusta saaneiden hankkeiden loppuraportteihin.

Hankkeiden loppuraportissaan kirjoittamat yhteenvedot: