Kun kipinä kerran syttyy, ei 15 vuottakaan Comenius-hankkeita väsytä

Mitä kansainvälisestä hanketoiminnasta saa koordinaattorin tehtäviä pyörittävä opettaja? Omasta kokemuksestaan kysymykseen vastaa Maunulan yhteiskoulun ja Helsingin matematiikkalukion englanninopettaja ja kansainvälisten luokkien linjanjohtaja Auli Fagerström. Hän on nähnyt koulumaailman kansainvälisen toiminnan kehityksen, sillä jo vuodesta 1995 lähtien on Maunulassa oltu Comenius-hanketoiminnassa tavalla tai toisella mukana.

Eurooppa ja sen monet kasvot

Viimeisin Fagerströmin luotsaama hanke Eurooppa ja sen monet kasvot oli käynnissä kaksi vuotta. Hankkeen koordinaattorina Fagerström piti Suomessa koko kuvan kirkkaana, mutta vastuuta jaettiin kaikille yhteistyökouluille. Yhteensä kuudessa kansainvälisessä konferenssitapaamisessa keskusteltiin erilaisista Euroopan maita yhdistävistä teemoista.

– Yhteistyö toimi todella hyvin, kun olimme sopineet rungosta ja työnjaon vastuista etukäteen, jäsentää Fagerström.

Kaikki yhteistyökoulut valmistelivat osaltaan ohjelmaa tapaamisiin, mutta kunkin tapaamisen isäntäkoulu organisoi käytännön järjestelyt konferenssia varten.

– Näin isännöivälle koululle ei tullut aivan mahdotonta tehtävää, ja hanke kokonaisuudessaan tuntui todelliselta yhteistyöltä, Fagerström selvittää.

Koordinaattorilla pysyy langat käsissä

Ison hankkeen koordinointityö on välillä rankkaa, mutta hyvässä yhteistyössä projektin huomaa pyörivän usein kuin omalla painollaan.

– Sosiaaliset tilanteet ovat pitkissä hankkeissa keskeisessä roolissa, toimijoiden henkilökemiat vaikuttavat työskentelyyn merkittävästi. Kun on tutustunut hyvään kumppaniin, on jatkossa helpompi suunnitella ja toteuttaa yhdessä, summaa Fagerström.

Yhteistyökoulut ovat Fagerströmin hankkeisiin löytyneet aina helposti. Viimeksi vain yksi, saksalainen koulu oli tuttu entuudestaan. Toinen, ranskalainen koulu löytyi CIMOn kautta, ja edelleen tämän koulun tuttujen kumppaneiden joukosta mukaan saatiin koulut Portugalista, Italiasta ja Kreikasta.

Kansainvälisyys näkyy koulussa

Jo heti ensimmäisten kokemusten perusteella itsetunto kansainvälisessä toiminnassa kohentui merkittävästi. Näkyvä kehitys tästä oli vuonna 1998 kouluun perustetut kansainväliset luokat. Suuret hankkeet näkyvät koulun arjessa luonnollisesti eniten, koska niin moni pääsee osallistumaan ja tieto kokemuksista kulkee kouluyhteisössä puskaradion tavoin.

– Koulussamme on isojen Comenius-hankkeiden ohella koko ajan myös kaikenlaisia pienempiä projekteja meneillään. Toiminnasta innostuneita on opettajakollegoiden joukossa paljon, ja kyselyjä osallistumismahdollisuuksista tulee runsaasti oppilailtakin, Fagerström iloitsee.

Kansainvälisessä toiminnassa opittua on hyödynnetty myös koulutyön arjessa. Esimerkiksi viimeisimmän hankkeen puitteissa Portugalissa vieraili kaksi äidinkielen opettajaa sekä erityisopettaja. Konferenssin teemana oli tuolloin kieli. Erityisopettaja oli oman harrastuneisuutensa perusteella kiinnostunut Portugalin kielestä ja kulttuurista jo etukäteen, ja vierailun jälkeen hän veti omassa koulussaan portugalin kursseja.

– Tällaisten konkreettisten tulosten ja hyötyjen lisäksi huomaa, että yhteishenki opettajainhuoneessa on kehittynyt. Nykyisin yhteistyötä tehdään yli oppiainerajojen entistä laajemmin, Fagerström erittelee.

Konkarin vinkit hanketoiminnan keltanokille

Fagerström kannustaa kouluja lähtemään mukaan hanketoimintaan koko sydämestään. Tietoa on saatavilla runsaasti, joten siihen kannattaa tutustua etukäteen. Myös tutuilta on hyvä kysellä kokemuksia ja neuvoja, jos mahdollista.

– Kulttuurieroja tulee taatusti vastaan, joten avoin asenne ja joustava mieli ovat arvokkaat. Toiminnassa pääasia kuitenkin on pitää yhteyttä, luoda ystävyyssuhteita ja oppia toisista Euroopan kulttuureista. Näin ollen kannattaa muistaa pitää tavoitteet järkevällä tasolla, ei liian korkealla, jottei kaikki mene vain stressaamiseksi, Fagerström muistuttaa.

Verkostot tukevat hanketoimintaa jatkossakin

Maunulasta on seuraava rahoitushakemus uudelle Comenius-hankkeelle jo jätetty. Suunnitelmissa on jatkaa hanketoimintaa viimeisimmästä hankkeesta tutulla konseptilla, jossa konferensseja järjestetään kaikissa osallistujamaissa. Uusina osallistujina hankkeeseen ovat tulossa mukaan Latvia ja Espanja.

Uutena näkökulmana yhteistyöhön otetaan selvemmin käsittelyyn myös pedagogisia ja hallinnollisiakin asioita. Ajatus on järjestää muun konferenssiohjelman lomassa opettajille suunnattuja workshopeja, joissa esitellään kunkin maan omia koulu- ja opetusjärjestelmiä sekä opitaan hyviä arjen työn käytänteitä muilta.

– Kansainvälisyys on kasvanut osaksi koulumme arkea, tunnille voi pelmahtaa huoletta kansainvälisten vieraiden kanssa ilman sen suurempaa ennakkovalmistautumista. On hienoa seurata nuoria, joiden maailmankuva laajentuu kansainvälisessä toiminnassa. Iloitsen siitä, että voin antaa opiskelijoille mahdollisuuden saada kokemuksia laajasti eurooppalaisista kulttuureista. Luonnollisesti myös kontakteja kertyy ja yhteistyöverkosto laajenee. Tästä kehityksestä saa omaan työhön todellista potkua, summaa Fagerström.

Hankkeen konferensseihin osallistuneet rakensivat muun muassa valokuvanäyttelyn muille koulun oppilaille ja henkilökunnalle nähtäväksi.

Kiinnostuitko koulujen yhteistyöhankkeista?

Comenius-ohjelmassa koulujen yhteistyöhankkeet (school partnerships) tarjoavat kouluille mahdollisuuden tutustua eri Euroopan maiden koulujärjestelmään, vertailla käytäntöjä ja kehittää omaa toimintaa.

Lue lisää Comenius-mahdollisuuksistasi

Teksti ja kuvat: Riikka Hemmilä