Suomessa työpaja tutustutti kännykkäkuvauksen saloihin käytännönharjoitusten kautta. Kuva: Sanna Iranta

TELLEn tarina

Teaching and Learning for Life in Europe eli TELLE on kehittänyt aikuiskouluttajien kansainvälistymistä sekä yleistä ja ammatillista osaamista.

Keravan Opiston suunnittelija-koordinaattorille Sanna Irannalle TELLE on ollut ensimmäinen kansainvälinen hanke, jossa hän on työskennellyt projektikoordinaattorina.

Suurin ero kansallisiin hankkeisiin Irannan mielestä on se, että kansainvälisissä hankkeissa ollaan tekemisissä erilaisista ympäristöistä tulevien ihmisten kanssa, jolloin projekteissa on enemmän muuttuvia ja liikkuvia osia kulttuurierojen, tapojen ja erilaisten käytänteiden vuoksi.

TELLE toteutettiin viiden partnerimaan yhteistyönä. Suomen lisäksi mukana hankkeessa olivat Islanti, Saksa, Norja ja Viro.

”Motivaatio osallistumiseen on varmasti tullut siitä, että voidaan jakaa omaa osaamista, oppia muilta ja päivittää omia taitoja”, Iranta kertoo.

Keravan Opiston toimi hankkeen koordinaattorina, jonka tehtävänä on yleisen hallinnoinnin lisäksi hankehakemuksen sekä väli- ja loppuraporttien laatiminen. Vaikka kumppanuushankkeissa ideana on eurooppalainen yhteistyö, suurin vastuu on aina koordinaattoritaholla.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Erasmus+ aikuiskoulutukselle -ohjelmiin hakeminen lähtee tarpeesta kehittää aikuiskoulutuksellista toimintaa yhteistyössä eurooppalaisten organisaatioiden kanssa. Kun into on herännyt, voidaan alkaa etsiä kansainvälisiä partnereita, joiden kanssa suunnitella hankehakemusta.

Iranta ei ollut mukana vielä hankkeen hakuvaiheessa, mutta tietää hakuprosessin olleen työläs - ja urakan arvoinen:

”Meidän hankesuunnitelma oli erittäin hyvä ja kattava, ja siksi sen pohjalta oli helppo järjestää ja seurata toimintaa. Se on toiminnan runko, johon voidaan palata aina uudelleen ja miettiä mitä tehdään seuraavaksi”.

Opetushallitus järjestää hakuneuvontaa kumppanuushankkeita hakeville. Myös Keravan Opistolta käytiin keskustelemassa siitä, miten hankehakemusta kannattaa kehittää.

Vastataan oppimisen ja opettamisen uusiin vaatimuksiin

TELLEn tarkoituksena on ollut päivittää aikuiskoulutuksen parissa työskentelevien opettajien opetusmetodeja vastaamaan globalisaation ja digitalisaation mukanaan tuomiin uusiin vaatimuksiin.

Oppimis- ja opetusympäristöjen muuttuessa on syntynyt uusia oppimishaasteita. Ongelmat ja haasteet ovat Irannan mukaan olleet hyvin samankaltaisia kaikissa TELLEn partnerimaissa:

”Erilaisille oppijaryhmille suunnattujen opetusmetodien tarve on suuri”.

Opetuksen siirtyessä enenevissä määrin verkkoon, tulee Irannan mukaan kiinnittää huomio verkkotyökalujen käyttötaitoihin:

”Verkkosivujen päivittämistä, videoiden editointia sekä verkkomarkkinointityökalujen käyttöä on harjoiteltu ICT-työpajoissa jokaisessa maassa”.

TELLE on ollut iso hanke

”Meillä on ollut yhteensä 78 työpajaa eri kansainvälisten kokoontumisten yhteydessä, sekä niiden lisäksi paikallisia pilottiaktiviteetteja melkein 50”, Iranta luettelee.

Jokainen partnerimaa järjesti kaksivuotisen hankkeen aikana valitsemansa teeman puitteissa koulutusjakson, johon kukin partnerimaa lähetti noin viisi osallistujaa. Iranta osallistui itse Saksassa ja Islannissa järjestettyihin kansainvälisiin koulutustapahtumiin.

Ohjattujen työpajojen lomassa ihmiset ovat päässet myös harjoittamaan kommunikointi- sekä verkostoitumistaitojaan, joita tarvitaan nykymaailmassa.

”Aika pienelläkin englanninkielen taidolla voi loppujen lopuksi luoda kansainvälisiä suhteita ja vaihtaa opetusideoita”.

Vaikka hankkeen keskiössä on ollut opetussisältö, osaamisen vahvistaminen ja opetussuunnitelman kehittäminen, hankkeen aikana on Irannan mielestä päässyt tutustumaan mahtaviin ihmisiin.

”Heti ensimmäisenä päivänä ihmiset ovat tutustuneet toisiinsa, läppä on lentänyt ja ollut tosi hauskaa. Vaikka ollaan oltu töissä, ollaan opiskeltu ja ollut pitkiäkin päiviä, niin silti ollut hirveän hyvä ryhmähenki.”

Jokaisella maalla omat vahvuudet

TELLEn hankepartnereilla on ollut mielenkiintoisia vahvuuksia ja osaamista, jota on välitetty työpajoissa eteenpäin. Esimerkiksi Virossa oli paljon käsityöosaamista kun Norjassa taas erilaisten oppijoiden huomiointi vietiin pitkälle erilaisten oppimis- ja opettamismetodien avulla.

Saksassa oppimisen psykologiaan liittyvä ”aivoystävällisen oppimisen” työpaja sisälsi leikkejä ja fyysisiä harjoitteita, joilla autettiin aivoja oppimaan. English Weekend - intensiiviviikonlopun aikana opiskeltiin englantia kokkauksen, musiikin, leikkien ja muiden toiminnallisten harjoitteiden avulla.

Islantilaisilla taas oli paljon kokemusta etä- ja verkkopohjaisesta oppimisesta, joiden kehittämistä ovat jouduttaneet maan pitkät välimatkat ja matkustamisen vaikeus. Taitojen opettelua varten Islannin MSS-koulutusinstituutioon oli rakennettu erillinen studio. TPR (Total Physical Responce) -työpajassa esiteltiin kielenopetusmenetelmä, joka sopii erityisesti maahanmuuttajille ja kielen aloittelijoille. Irantakin pääsi kokeilemaan TPR-menetelmää:

”TPR:ssä kieltä opetellessa tehdään sellainen fyysinen reaktio, jolloin kieli sisäistyy liikkeen kautta. Se oli hirmu hauskaa ja minäkin opin islantia siinä neljän tunnin aikana”.

Suomessa järjestettiin monia käsityöpajoja sekä erikoisuutena muun muassa kännykkäkuvauksen työpaja, jossa ammattivalokuvaaja opasti osallistujia kädestä pitäen kuvauksen perustaitojen pariin.

”Kuvitellaan, että kyllähän nyt kaikki osaa, kun kaikilla on välinekin, mutta todellisuudessa monelta puuttuvat kännykkäkuvauksen perustaidot. Ne ovat hyödyllisiä somen, verkkomarkkinoinnin ja -opetuksen kannalta.”

Uudet taidot suoraan käyttöön

Hyvinkin lyhyestä työpajasta voi saada Irannan mielestä uuden menetelmän tai työkalun käytäntöön, ja samalla herää halu oppia aiheesta lisää:

”On ollut tosi hauskaa, miten on voitu yhdistää eri ainealueita. Että just vaikkapa kieltenopettaja on voinut saada taide-workshopista inspiraatiota”.

Keravan Opiston opettajat ovat myös ottaneet käyttöön ulkomailla opittuja taitoja.

”Esimerkiksi heti pari kieltenopettajaa ilmoitti, että aikovat käyttää TPR-kielenopetusmetodia syksyllä tunnin alussa, että meni ihan suoraan käyttöön”, Iranta iloitsee.

Verkon kautta hanketulokset on helppo jakaa. TELLE-hankkeen tuotokset, eli työpajoissa esitellyt opetusmetodit ja niiden materiaalit, ovat kenen tahansa hyödynnettävissä hankkeen verkkosivuilla.

Vinkkejä Erasmus+ hankkeisiin hakeville

EPALE eli Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi on Irannan mielestä oiva paikka löytää kansainvälisiä yhteistyökumppaneita Erasmus+ hankkeisiin:

”EPALEssa on mahdollisuus hakea projektikumppaneita ja sieltä voi löytää samoista teemoista kiinnostuneita tahoja, joiden kanssa yhdessä jakaa vastuuta ja suunnittelutyötä”.

Iranta muistuttaa kansainvälisten partnereiden kanssa työskenneltäessä aikaan, kieleen ja kulttuurin liittyvistä eroista ja haasteista:

”Vaikka aikavyöhykkeessä oli eroa vain muutama tunti, silti osa on ollut verkkokokouksissa liian aikaisin tai liian myöhään”.

TELLEssä yhteinen hankekieli oli englanti ja vaikka englanninkielen taidot vaihtelivat partnereiden välillä, Iranta toteaa, että yleisesti ottaen vieraan kielen kanssa toimiminen meni koko hankkeen osalta hyvin.

”Esimerkiksi kielenopetusmetodit ja psykologiaan liittyvät työpajat ovat olleet niin konkreettisia, että nekin keillä ei ole hyvä kielitaito, ovat saaneet kiinni mistä on kyse.”

Myös eri maiden loma-ajat kannattaa pitää mielessä. Kun Suomessa lomat on yleensä pidetty elokuun alkuun mennessä, Keski-Euroopassa lomakausi on vasta alkanut ja silloin on turha yrittää saada partnereita kiinni, Iranta painottaa.

Luonteva jatko toteutetulle KA2-kumppanuushankkeelle olisi Irannan mielestä KA1-henkilöstön liikkuvuushanke, jossa yksittäiset opettajat voisivat syventää omia taitojaan tietyllä ainealueella:

”Täällä on keskusteltu, että kiinnostusta on myös toimia partnerina KA2 hankkeessa. Ja jos herää uusia hankeideoita, ehkä osallistutaan taas koordinaattorina”.

Teksti: Linda Juntunen

Lisätietoa: