Revontuli-opiston kehittämistyö laajenee Erasmus+ -ohjelman tuella

Vuonna 2010 toimintansa aloittanut Revontuli-Opisto vastaa vapaan sivistystyön opetuksen järjestämisestä kolmen kunnan alueella: Kittilässä, Enontekiöllä ja Sodankylässä. Revontuli-Opisto on toiminta-alueeltaan Suomen suurin kansalaisopisto, jolle kansainvälisyys on alusta asti ollut tärkeää.

"Jo opistomme ensimmäisessä kehittämisohjelmassa oli tavoitteena saattaa rajat ylittävä yhteistyö luontevaksi osaksi opistomme toimintaa ja arkea. Myös tällä hetkellä työn alla olevassa uuden strategian laadinnassa kansainvälisyys on vahvasti mukana", kertoo Revontuli-Opiston koulutussuunnittelija, apulaisrehtori ja Sodankylän aluevastaava Anu Uimaniemi.

Lappi on kansainvälinen paikka paitsi matkailun, myös rajanaapurien läheisyyden myötä. Revontuli-Opiston aiempi kansainvälisyystoiminta onkin pitkälti painottunut yhteistyöhön naapurimaiden kanssa – yhteistyö Norjan kanssa on pitänyt sisällään esimerkiksi yhdessä toteutettuja norjan kielen kursseja. Opiston rehtori Pasi Tanninen on myös opiskellut norjaa Grundtvig-apurahan turvin. Konkreettisimmillaan Revontuli-Opiston kansainvälisyys näyttäytyy Suomen ja Ruotsin rajalla Karesuvannossa, jossa viikoittaisille kursseille tulee opiskelijoita myös Ruotsin puolelta.

Kansainvälisyyden edistäminen on opiston perustehtävä

Vaikka opistolla on alusta asti ollut vilkasta kansainvälisyystoimintaa, ei kokemusta varsinaisesta erillisestä kansainvälisyyshankkeesta vielä ollut. Hakeminen mukaan Erasmus+ henkilöstön liikkuvuushankkeeseen oli opistolle kuitenkin selkeä päätös, sillä opettajille haluttiin tarjota uudenlainen mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan ja sitä kautta parantaa opiston opetuksen laatua. Myös uusia kansainvälisiä kumppaneita ja ideoita toiminnan kehittämiseen kaivattiin. Mahdollisuutta osallistua hankkeeseen tarjottiin koko opettajakunnalle, ja osallistujat valittiin kiinnostuksen perusteella.

"Kansalaisopiston opettajan työ on todella itsenäistä, ja täällä Lapissa, jossa etäisyydet ovat pitkät, joillain aloilla kollegat ja koulutusmahdollisuudet voivat olla todella kaukana. Aikaisemminhan yksittäiset opettajat pystyivät hakemaan itse Grundtvig-rahoitusta. Kun Erasmus+ -ohjelman myötä hakijaksi muuttui koulutusorganisaatio, rahoituksen hakeminen ja opiston opetuksen kehittäminen sitä kautta tuntui opiston perustehtävältä. Onhan kansainvälisyyden edistäminen myös opistojen lakisääteinenkin tehtävä", Uimaniemi toteaa.

Itse hakuprosessia Uimaniemi kuvailee helpoksi ja CIMOn hakuohjeita selkeiksi, vaikka uusi ohjelma tuottikin aluksi päänvaivaa. "CIMO järjesti syksyllä 2014 Rovaniemellä Erasmus+ -infotilaisuuden, jossa olin mukana. Vaikka tietoa on saatavilla netistä, tuo kasvotusten tapaaminen oli todella tärkeää hakuprosessin kannalta", toteaa Uimaniemi.

Hankkeesta uusia ideoita opetukseen

Opiston syksyllä 2014 alkaneesta kaksivuotisesta Erasmus+ aikuiskoulutuksen henkilöstön liikkuvuushankkeesta on nyt takana ensimmäinen vuosi. Lähes kaikki opetushenkilöstön liikkuvuusjaksot ovat jo takanapäin, ja tulevana lukuvuotena keskitytään muun henkilöstön liikkuvuuksiin. Uimaniemen mukaan hankkeen tuottamat positiiviset tulokset näkyvät kuitenkin jo opiston arjessa.

"Tämä on ollut hieno mahdollisuus opetuksen kehittämisen ja koko organisaation oppimisen kannalta. Prosessin aikana selkeytyvät myös oman opiston kansainvälistymisen merkitys, mahdollisuudet ja tavoitteet", Uimaniemi summaa. Uimaniemi suosittelee sitouttamaan henkilöstöä hankkeeseen heti alusta lähtien tiedottamalla mahdollisuuksista ja ottamaan koko henkilöstö mukaan jo hankkeen suunnitteluvaiheeseen. Yhdessä tekemällä päästään parhaisiin tuloksiin.

"Todella hienoa on ollut se, että opettajat ovat olleet innolla mukana hankkeessa. Ja palautteen mukaan liikkuvuusjaksot ovat olleet todella onnistuneita – uusia ideoita ja näkökulmia opetustyöhön on jo tullut", hän kiittelee. "Esimerkiksi kansainväliselle englannin kielen kurssille osallistunut kieltenopettaja totesi, että etenkin aikuisopetuksessa kielen opetus on myös aina kulttuurin opetusta. Kurssi tarjosi siis kulttuurin opetusta paikan päällä ja samalla kansainvälinen kurssi ja kollegat eri maista päivittivät tietojaan kielten opetuksesta eri maissa. Syksyllä nämä uudet ideat ja tiedot näkyvät sitten opetustyössä", Uimaniemi jatkaa.



Hankkeen aikana opittua aiotaan Revontuli-Opistossa Uimaniemen mukaan siirtää käytäntöön ja osaksi koko organisaation arkea hyvällä tiedottamisella ja strategiatyöllä. "Työn alla on opiston uuden strategian laadinta, jossa kansainvälisyys on yksi osa-alue. Tavoitteena on näiden kokemusten pohjalta tehdä konkreettinen toimintasuunnitelma tulevaisuutta varten."

Hankkeen tähänastiseen antiin Uimaniemi on tyytyväinen, ja Revontuli-opistossa aiotaan myös vastaisuudessa jatkaa monipuolisen kansainvälisen toiminnan parissa. Kaikkia kansainvälisyyshanketta harkitsevia tahoja Uimaniemi kehottaa tarttumaan haasteeseen.
"Jos mahdollisuuksia, resursseja ja kiinnostusta riittää, niin ehdottomasti kannattaa lähteä mukaan", hän rohkaisee.

Teksti: Katri Sjöberg Kuvat: Revontuli-Opisto

Katri Sjöberg on Turun yliopiston aikuiskasvatustieteen opiskelija, ja hän työskenteli harjoittelijana CIMOn yleissivistävän ja aikuiskoulutuksen yksikössä kesällä 2015.