Blogeissamme Opetushallituksen kansainvälistymispalveluiden asiantuntijat ja yhteistyökumppanimme kentältä valottavat työtään eri näkökulmista.

Kuva: Satu Haavisto

Ohjelma-asiantuntija Sari Turunen-Zwinger:

Kansainvälinen liikkuvuus vie ja tuo työelämään!

Kun puhutaan työelämäyhteistyöstä, ollaan ammatillisen koulutuksen keskeisimpien tehtävien äärellä. Työssäoppiminen, ammattiosaamisen näytöt, ennakointi ja oppisopimuskoulutus linkittävät oppilaitoksia työelämän toimijoihin. Ammatillisen koulutuksen reformin myötä voi odottaa yhteistyön määrän lisääntyvän ja sen muotojen kehittyvän. Ammatillisen koulutuksen tulisi vastata yhtä aikaa sekä opiskelijan että työelämän kehittämis- ja osaamistarpeisiin. Lisääntynyt kansainvälisyys yhteiskunnassa ja työelämässä synnyttää erilaisia osaamistarpeita. Ammatillisen koulutuksen erilaiset liikkuvuusmahdollisuudet tarjoavat hyviä välineitä, joilla kehittää tällaista osaamista. Vuoden 2016 Erasmus+ hakukierroksella Suomessa haettiin liikkuvuusrahoitusta lähes 4800 henkilön liikkuvuuteen. Näistä yli 3700 oli opiskelijoille ja yli 1000 henkilöstölle.

Työssäoppimaan - Paraisille vai Pariisiin?

Valtaosa ammatillisten opiskelijoiden liikkuvuusjaksoista Erasmus+ -ohjelmassa muodostuu työssäoppimisesta ulkomaisessa työpaikassa. Yhä useammin sovitaan ulkomailla myös arvioitavankin siellä hankittua tai näytettyä osaamista. Eurooppalaisen opintosuoritusten kerryttämis- ja siirtojärjestelmä ECVETin myötä synnytetään eräänlaista ”osaamisen metristä järjestelmää” eli yhteistä terminologiaa, joka ohjaa ajattelua. Opiskelijan ammatillinen ja avaintaitojen osaaminen on keskiössä, tehtiinpä työssäoppimista sitten joko paakarilla Paraisilla tai boulangeriessa Pariisissa.


Toki tämä vaatii hyvää yhteistyötä ja luottamusta sekä joustavuutta. Jos osaamisperusteisuus on uusi näkökulma kohdemaan yhteistyöorganisaatioille, on järjestettävä tiedonvaihtoa ja keskustelua ulkomaisten oppilaitosten ja työpaikkojen kanssa. Ulkomaisten työpaikkojen tarjoamat työtehtävät voivat vaihdella maiden erilaisista työkulttuureista ja –menetelmistä johtuen. Ammattiopettajien ja opojen sekä työpaikalla ohjaavien ja arvioivien henkilöiden rooli kv-koordinaattoreiden yhteistyökumppaneina on kasvanut. Opiskelijoille tämä merkitsee mahdollisuutta joustavaan opintopolkuun. Ulkomailla voi hankkia sellaistakin osaamista, jota ei suomalaisella työpaikalla olisi voinut saavuttaa. Niillä taidoilla voi parhaimmillaan erottautua positiivisesti työmarkkinoilla.

Win-win-win

Henkilöstöliikkuvuudessa osallistujien palautteista on luettavissa, että työelämäjaksot ulkomailla on koettu erityisen antoisina ja omaa työtä kehittävinä jaksoina. Hyvin suunnitellulla ja toteutetulla jaksolla suomalainen asiantuntija saa erilaista tietotaitoa ja uutta näkökulmaa oman alansa kehittämiseksi ja ulkomainen työpaikka puolestaan saa tietoa ja ideoita suomalaisten kokemuksista. Tällaiset win-win jaksot vahvistavat pitkäaikaisia kumppanuuksia erilaisiin työelämän organisaatioihin ympäri Eurooppaa. Suomalaisten työelämäkumppaneiden osallistuessa asiantuntijaliikkuvuuteen ulkomailla yhdessä oppilaitoksen henkilöstön rinnalla voidaan saada aikaan jopa win-win-win –tilanne!

Saapuvien opiskelijoiden potentiaali

Suomeen saapuvien opiskelijoiden työssäoppimisjaksojen merkitys saattaa jäädä vähemmälle huomiolle kuin ulkomaille lähtevien suomalaisopiskelijoiden. Tästä on vähemmän laajasti kerättyä palautetta ja tietoa. Saapuvista opiskelijoista puhutaan usein kotikansainvälistymisen yhteydessä. Ulkomaisten opiskelijoiden työskentelyllä voi kuitenkin olla monenlaisia vaikutuksia suomalaisille työpaikoille. Toki ammatillisten opiskelijoiden työelämäjaksot ovat lyhempiä verrattuna korkeakouluopiskelijoiden vastaaviin, mutta jo lyhyetkin jaksot voivat avata uusia ajatuksia tai tietoja.


Globaali teknologia ulottaa ”überjoustavia” lonkeroitaan yhä laajemmalle eri toimialoilla. Yritysten ja organisaatioiden toiminta ja kilpailu kansainvälistyy silloin suoraan tai välillisesti. Suomeen saapuu yhä enemmän ihmisiä muista maista tavoitteenaan asettua Suomeen. He ovat tulevaisuuden asiakkaita ja työntekijöitä. Uudenlainen ajattelu ja osaaminen voi olla tarpeen monilla työpaikoilla.


Ulkomainen opiskelija tuo työpaikalla todeksi arkista kansainvälisyyttä, työtilanteissa käytetään vierasta kieltä ja opiskelijan kautta arkeen voi tulla erilaista työkulttuuria. Joillakin työpaikoilla jo tämä luo uusia tilanteita työpaikalle, joissakin työpaikoissa tämä on jo tuttua. Opiskelijoiden erilaiset työskentelytavat ja –menetelmät voivat herättää keskustelua. Parhaassa tapauksessa ne voivat aikaansaada uusia ideoita työn kehittämiseksi. Opiskelijan tuntemusta oman maansa liikealasta voi hyödyntää varsin lyhyelläkin jaksolla. Onpa opiskelijoita pyydetty palaamaan työntekijöiksikin valmistumisensa jälkeen.


CIMO jatkaa Piilotettu osaaminen –teeman parissa selvittämällä vuoden 2016 aikana yhdessä Owal Groupin ja Suomen yrittäjien kanssa, miten pienet ja keskisuuret yritykset hyödyntävät ulkomaalaisten harjoittelijoiden ja valmistuneiden tutkinto-opiskelijoiden tarjoamaa kansainvälistä osaamista. Uusia työpaikkoja syntyy suhteellisesti eniten juuri pk-yrityssektorille. Viime vuosien Pk-yritysbarometreissä kansainvälistyminen on yhdessä digitalisaation ohella tunnistettu ratkaisevaksi tekijäksi pk-yritysten kasvuun, minkä vuoksi kyky hyödyntää kansainvälistä osaamista on tärkeää.



Erasmus+ ohjelman liikkuvuuden avaintoimintoon tuli vuoden 2016 hakukierroksella ammatilliselle koulutukselle uusi toiminto. Liikkuvuushankkeissa suomalainen ammatillisen koulutuksen järjestäjä voi nyt ensimmäistä kertaa hakea omassa hakemuksessaan apurahaa ulkomaiselle työelämän edustajalle. Hänet kutsutaan Suomeen opettamaan omaa ammattialaansa muutaman päivän, viikon tai jopa kahden kuukauden ajan. Tämä uudistus on hyvä käytännön esimerkki siitä, kuinka työelämän ja ammatillisen koulutuksen vuoropuhelua halutaan Euroopassa tukea yhä vahvemmin.



Blogi: Kuulumisia kentältä