Blogeissamme Opetushallituksen kansainvälistymispalveluiden asiantuntijat ja yhteistyökumppanimme kentältä valottavat työtään eri näkökulmista.

Kuva: Satu Haavisto

Ohjelma-asiantuntija Paula Tyrväinen:

Kohti vaikuttavampaa henkilöstöliikkuvuutta

Miten voisimme arvioida kattavasti ja uskottavasti ammattioppilaitosten henkilöstön kansainvälisen liikkuvuuden vaikutuksia? Havaintoni on, että vaikuttavuus on joskus ennakoimatonta ja monien tekijöiden summa, mutta asetetut tavoitteet auttavat toivotun lopputuloksen määrittelyssä.

Elämme ajassa, jossa koulutuksen vaikutusten arviointi kallistuu taloudellisuuteen, tuottavuuteen ja tehokkuuteen henkilökohtaisen kehittymisen sijaan. Taloudelliset vaikutukset ovat realiteetti, muodostuuhan 3% ammatillisen koulutuksen tulosrahoituksesta juuri henkilöstön kehittämisestä. Tulokulma korostaa kouluttautumisen painoarvoa, mutta jättää huomioimatta tärkeitä hyvinvointivaikutuksia.

Osaamisen kehittämisen vaikutukset ovat usein välillisiä. Niiden mittaaminen ja suorien syy-seuraus –yhteyksien esittäminen on harhaanjohtavaa. Vaikuttavuuden arviointia ei kuitenkaan voi jättää tekemättä vain siksi, että työ on vaikeaa. Perinteinen tapa on esitellä prosentti: kuinka suuri osa henkilöstöstä on ollut vaihdossa. Kuvastaisiko vaikuttavuutta paremmin omaa työtä ja työyhteisöä koskevien uusien kehittämisideoiden määrä tai kiinnostus työskennellä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten henkilöiden kanssa? Prosentti ei kerro osaamisesta eikä asenteista.

Osaamista, horisonttia ja työhyvinvointia

Kokemukseni mukaan ulkomaanajaksolla on aina jonkinlaista vaikutusta. Vastoinkäymiset opettavat usein enemmän kuin onnistumiset. Henkilöstön edustajat kertovat tarinaa itsensä ylittämisestä, ammatillisen ja henkilökohtaisen itsetunnon kasvusta ja uudenlaisesta innostuksesta omaa työtä kohtaan. Uskallan väittää, että hyvin suunniteltu ja osallistava henkilöstöliikkuvuus maksaa itsensä euroissa takaisin lisääntyvänä, työhyvinvointina, motivaationa ja osaamisena. Eräs opettaja kommentoi, että ”viikon ulkomaanjakso vastaa kuukauden täydennyskoulutusta kotimaassa”.

Moni opettaja kuvailee rehellisesti ja sanoja säästämättä miten upealta tuntuu, kun omalle osaamiselle on kysyntää. Lisäksi esitellään, miten työelämäyhteistyö vahvistui ja opiskelijat saivat helposti työssäoppimispaikkoja samaisesta vierailukohteesta. Opettaja on kansainvälisen yhteistyön tienraivaaja ja verkostoituja.

Henkilöstön valmennuksesta huolehdittava

Kokemukseni on, että opettajat pohtivat samoja kysymyksiä kuin moni nuori. Osaanko, uskallanko, riittääkö kielitaito? Aikuinen tarvitsee kansainvälistymisen tiellä tukea, ohjausta ja valmennusta, kuten nuoretkin. Onko siis riittävää, että opettajat itsenäisesti laativat työohjelmansa, järjestävät kieli- ja kulttuurivalmennuksen, perehtyvät kohdemaahan työkulttuuriin ja vastaanottavaan organisaatioon?
Hyvin valmennettu, jakson suunnitteluun osallistettu opettaja tuo ulkomaanjaksolta mukanaan osaamista. Jos jaksolle lähdetään henkilökohtaisten kontaktien takia tai lomamatkan toivossa, tuliaiset eivät vastaa nykypäivän vaatimuksia.

Organisaatio hoi, huomioi kansainvälisyys!

Johdon ja esimiesten on tärkeä oivaltaa henkilöstövaihdon mahdollisuudet. Eräs kv-koordinaattori kuvailee loppuraportissa käytäntöä, jossa kansainvälisyys on sisällytetty kehityskeskusteluihin. Kansainvälisyys nähdään osaamisen kehittämisen työkaluna. Toisessa raportissa jaksolle osallistunut koulutuspäällikkö toteaa, että ”nyt vasta ymmärrän, miten tärkeää opettajien on päästä ulkomaille työssäoppimispaikkoja katsomaan”. Usein omakohtainen kokemus avaa silmät.

Suomalaisilla opettajilla on eurooppalaisessa mittakaavassa lähes rajattomat mahdollisuudet vaikuttaa oman opetuksen toteutukseen. Tilanne on kiitollinen. Nyt henkilöstövaihtojen tulisi vain löytää paikkansa osaamisen johtamisen vuokaaviosta, jotta yhä useampi henkilöstön edustaja saisi mahdollisuuden osallistua.

Paula Tyrväinen
Ohjelma-asiantuntija

Kirjoittaja on seurannut opetushenkilöstön kansainvälistymistä kehittämis- ja liikkuvuushankkeissa kymmenisen vuotta ja vakuuttunut kansainvälistymisen uudistavasta vaikutuksesta. Hän kantaa huolta henkilöstön yhdenvertaisista mahdollisuuksista kansainvälistyä.

Henkilöstön kansainvälistymistä käsittelevän seminaarin aineistot:

Lue lisää:

Blogi: Kuulumisia kentältä