Logistiikkaa, Lyypekiä ja lakipykäliä

Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston (EKAMI) logistiikka-alan opettaja Jarkko Grönberg osallistui oppilaitoksensa Erasmus+ -hankkeeseen. Grönberg lähti kahdeksi viikoksi Saksan Lyypekissä sijaitsevaan yritykseen tutustumaan käytännön logistiikka-alan työtehtäviin. Mutta jo ensimmäisen viikon jälkeen yrityksen turvallisuuspäällikkö, Volker Dührkoop, nappasi hänet mukaansa. Siitä alkoi heidän ystävyytensä sekä toimiva logistiikka-alan ajankohtaisten ajatusten vaihtaminen.

EKAMI oli aiemmin osallistunut Erasmus+ -hankkeisiin, mutta Grönbergille ja EKAMIn logistiikan koulutusalalle Experiencing the World of Work in Europe -hanke oli ensimmäinen. Vuonna 2012 alkaneessa ja toukokuussa 2014 päättyneessä hankkeessa 12 EKAMIn ammatillisten aineiden opettajaa suoritti kaksi viikkoa kestäneen työelämäjakson. Jaksot järjestettiin paikallisissa yrityksissä Lyypekin ja toisen saksalaisen kaupungin Dortmundin lisäksi Espanjan Madridissa ja Mallorcalla sekä Englannin Leedsissä ja Lontoossa.

Suomalainen opettaja trukinajossa

”Olin suorittavan portaan hommissa, trukinkuljettajana ja kontteja lastaamassa ja purkamassa”, Grönberg kertoo ensimmäisestä viikostaan Lyypekissä. Grönbergille alkoi pian selvitä, miten suomalainen ja saksalainen työkulttuuri eroavat toisistaan. ”Sana yrityksessä oli kiirinyt, että täällä on suomalainen opettaja, joka tekee suorittavan tason töitä. Tämä ei olisi Saksassa mahdollista ikinä”. Ihmetystä riitti, sillä Jarkkoa tulivat katsomaan Dührkoop ja yrityksen toimitusjohtaja. ”Eiköhän sinulle ole jo nämä käytännön jutut tulleet selviksi”, Dührkoop sanoi.

Toisella viikolla Grönberg kiersi Dührkoopin kanssa kaikki Pohjois-Saksan satamat, jossa he tapasivat muun muassa satamanjohtajat. Grönberg tutustui myös paikalliseen ammattikouluun, pääsi seuraaman opetusta ja tutustui opetukseen palolaitoksella. Kahden viikon työelämäjaksonsa jälkeen Grönbergia pyydettiin myös töihin Saksaan. Työstä Saksassa hän kieltäytyi kohteliaasti. Mutta, kun häntä pyydettiin pitämään seminaariluento suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja kuljetusalan tulevaisuuden näkymistä Suomessa, hän innostui.
Suomalaista koulutusta saksalaisessa seminaarissa.

Seminaari pidettiin Stuttgartissa lokakuussa 2013 ja siihen osallistui noin 200 Keski-Euroopan isojen logistiikkayritysten johtajaa ja vaikuttajaa. Seminaariosallistujat olivat erittäin kiinnostuneita siitä, millainen suomalainen autonkuljettaja on ja minkälaisen koulutuksen hän saa. Grönberg havannoillisti kuvien ja videoiden avulla, miten opetus on Suomessa järjestetty sekä pystyi vakuuttamaan, että 18 -vuotias suomalainen kuorma-autokortin saanut on turvallinen ja hyvä kuljettaja.

Seminaarissa keskusteltiin, miten saksalainen ja suomalainen ammatillinen koulutus eroavat toisistaan. Grönberg kertoo, että Saksassa opiskelijat ovat kaksi päivää koulussa ja kolme töissä. Koulutukseen pääsyn edellytyksenä on aina työpaikka. Suomessa opiskelijat tulevat kouluun 15-16 -vuotiaina ja opiskelevat kolme vuotta. Valmistuttuaan heillä on ajokortti, jonkin verran ajokokemusta ja käytännön taitojen osaamista. ”Saksalainen koulutusjärjestelmä opettaa vain ja ainoastaan yhteen työpaikkaan, kun taas suomalainen opettaa opiskelijalle, mitä yleisesti alalla tehdään kaikissa työpaikoissa”, Grönberg toteaa.

Uusia tapoja kiinnittää kuorma

Grönberg ja Dührkoop huomasivat nopeasti, että suomalainen ja saksalainen lainsäädäntö eivät täysin kohtaa logistiikka-alalla. ”Esimerkiksi kuorman kiinnittäminen on tällainen suuri asia”, Grönberg kertoo. Ongelmat tulevat merimatkan aikana. ”Kuorma sidotaan Suomessa Suomen lainsäädännön mukaisesti. Kun Suomessa sidotun kuorman auto ajetaan laivasta ulos Saksassa, se on Saksan lainsäädännön mukaan lainvastainen”.

Dührkoop on pitänyt Suomessa useita koulutuksia juuri siitä, miten kuorma sidotaan, jotta se olisi Suomen ja Saksan välisen merimatkan jälkeenkin laillinen. Koulutuksissa Grönberg on toiminut Dührkoopin tulkkina ja kääntänyt materiaaleja.
Dührkoop on vuorostaan antanut opetusmateriaalia Grönbergille, jota Grönberg on voinut hyödyntää omassa opetuksessaan. Esimerkiksi Saksan lainsäädännön läpikäyminen auttaa etenkin niitä EKAMIn logistiikka-alan opiskelijoita, jotka lähtevät työssäoppimis- tai vaihtojaksoille Saksaan. Näin opiskelijoille ei tule yllätyksenä paikan päällä Saksassa, miten kuorma sidotaan.

Hanke hyödytti käytännössä Grönbergin oppilaita, mutta myös häntä itseään. Hän kertoo, ettei osannut sanaakaan saksaa mennessään Lyypekiin. ”Työpaikalla kukaan ei puhunut englantia, pakostakin oppi”. Hänen englannin kielen taitonsa kehittyi, sillä sitä käytettiin pääsääntöisesti viestinnässä. Hanke oli Grönbergille hyvä tapa laajentaa omaa osaamistaan ja oppia, mitä muualla tapahtuu.

Logistikka-alan keskustelut jatkuvat Grönbergin ja Dührkoopin välillä edelleen. He tapasivat tällä viikolla Dührkoopin Suomen-vierailulla. ”Viime viikolla laitoin hänelle muutaman lakipykälän Suomen laista”, Grönberg kertoo.


Teksti: Johanna Järviranta

Kuvat: Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto