Kansainvälisyydestä tulee tapa ajatella


Kun Jyväskylän aikuisopisto osallistui vuonna 2013 alkaneeseen LAMP-hankkeeseen, se ei vielä hankkeen alkuvaiheessa osannut arvata, kuinka suuria käytännön vaikutuksia sillä tulisi olemaan. ”Toimitaan itseohjautuvasti ja otetaan kansainvälistyminen alan omaksi asiaksi”, aikuisopiston kansainvälisten asioiden koordinaattori ja kouluttaja Auli Bister kertoo.

Vuonna 2007 käynnistyneissä LAMP-hankkeissa suomalaiset ammatilliset aikuisoppilaitokset ovat lähettäneet henkilökuntaansa ja oppilaitaan kansainvälisille liikkuvuusjaksoille. LAMPin eli Leonardo Adult Mobility Poolin taustalla on verkosto, johon kuuluu kahdeksan suomalaista aikuiskoulutusorganisaatiota. Jyväskylän aikuisopisto on yksi verkoston aktiivijäsenistä. ”Verkostossa pienemmätkin toimijat ovat voineet yhdistää voimansa”, Bister kertoo.

Jokaisessa hankkeessa verkostolla on omat tavoitteensa, mutta jokainen verkostoon kuuluva organisaatio on voinut painottaa myös omia tavoitteitaan. Viimeisimmän, vuonna 2013 alkaneen ja kesällä 2015 päättyneen hankkeen tavoitteena oli tarjota työelämä- tai täydennyskoulutusjakso kouluttajille sekä muulle opetus- ja ohjaushenkilöstölle. Jyväskylän aikuisopisto pyrki siihen, että tekniikan ja liikenteen alojen liikkuvuudet vilkastuisivat. ”Logistiikan alan aktivoituminen oli suoraan sanottuna aika uljasta”, Bister sanoo.

Ulkomaille lähtö kannattaa

Aikuisopiston logistiikka-alan kouluttajat ovat ottaneet kaiken ilon irti hankkeesta: he kertovat nykyisin kansainvälistymisen mahdollisuuksista uusille opiskelijoille, eikä Bisterin tarvitse aina erikseen lähteä tätä varten Lievestuoreella sijaitsevaan yksikköön. Tämä on Bisterin mukaan seurausta omakohtaisista kokemuksista, joita kouluttajat saivat hankkeesta.

Kouluttaja Hannu Pekkala kertoo, ettei logistiikan yksikössä ollut aiemmin tapana lähettää opiskelijoita työssäoppimisjaksoille ulkomaille. ”Minulle tuntui luonnolliselta, kun tällainen sauma tuli”. Pekkala oli viemässä kolmea logistiikka-alan opiskelijaa Saksaan vuonna 2014. Opiskelijat olivat Jyväskylän aikuisopiston ensimmäiset opiskelijat Saksassa, joten Pekkala varmisti, että käytännön asioissa päästiin alkuun. Rahoituksen matkaan hän sai LAMP-hankkeesta.

Pekkala ei ole ainoa, joka on ollut kehittämässä logistiikka-alan kansainvälistymistä. Kesällä 2015 koko logistiikan osasto vieraili Saksassa paikallisessa oppilaitoksessa ja yrityksessä. Matkalla kouluttajat näkivät opiskelijoiden harjoittelu- ja opiskelupaikat, mikä muutti heidän näkemyksiään ulkomailla suoritettavista työssäoppimisjaksoista. ”He puhuvat ja kehuvat oppilailleen, että kannattaa lähteä”, Pekkala sanoo.

Minun aikani ei ole ohi

Bister hämmästelee, miten nopeasti LAMP-hankkeet ovat muuttaneet eri alojen kouluttajien ajatuksia kansainvälisyyden hyödyistä. Kansainvälisyydestä on tullut heille nopeasti tapa ajatella; se on osa opetusta ja ammatillista koulutusta sekä sen kautta opiskelijoille mahdollistuu kansainväliset opintopolut. Hankkeet ovat voimaannuttaneet opettajia. ”Suhde omaan ammatillisuuteen, voimavaroihin ja osaamiseen muuttuu kokemuksen myötä”, Bister kertoo.

Viimeisin LAMP-hanke on vahvistanut edelleen sitä käsitystä, että myös aikuisille kuuluu kansainvälisyys, eikä se ole vain nuorten juttu. ”Olisi aika kummallista, jos kansainvälinen työssäoppimisjakson mahdollisuus ei kuuluisi aikuisten prosessiin”, Bister toteaa. Aikuisten ei aina ole kuitenkaan helppoa irrottautua perheestään tai työstään ulkomailla suoritettavaa työssäoppimisjaksoa varten.

Aikuisten työssäoppimisjaksot ulkomailla ovat olleet erittäin myönteisiä. ”Kun aikuinen kokee sellaista, mikä muuttaa ajattelua ja käsitystä itsestään oppijana ja lisää uskoa siihen, että minun aikani ei suinkaan ole ohi. Se on sellaista, että siinä herkistyy vanha kouluttajakettukin”, Bister kertoo.

Opetuksen laadun kehittämistä

LAMP-hankkeista on hyötynyt niin Jyväskylän aikuisopisto kuin Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. ”Jokainen liikkuvuusjakso on madaltanut organisaation kynnystä siihen, etteikö kansainvälisessä yhteistyössä voisi kehittää opetuksen laatua”, Bister kertoo.

Toisaalta kansainvälisyyttä voisi hyödyntää enemmän osaamisen kehittämisessä ja johtamisen koulutuksessa. Pekkala kertoo, ettei oppilaitoksissa aina osata käyttää hyväksi kouluttajien ja opettajien taustaa. ”Työelämästä tulevilla kouluttajilla ja opettajilla saattaa olla hyviä kansainvälisiä kontakteja ja osaamista. Sitä kannattaisi esimiestason ja johdon kartoittaa”.

Teksti: Johanna Järviranta Kuvat: Jyväskylän aikuisopisto