Paremman mielenterveyden puolesta – ammatillisten oppilaitosten Erasmus+ -hankkeessa kehitetään mielen hyvinvoinnin osaamista

Syyt ammattikoulun keskeyttämiselle ja työelämästä syrjäytymiselle löytyvät useimmiten psyykkisistä ongelmista. Ottaen huomioon psyykkisen pahoinvoinnin ja koulun keskeyttämisen välillä olevan voimakkaan yhteyden, ennaltaehkäisevällä mielenterveystyöllä pitäisi olla suurempi rooli ammatillisessa koulutuksessa.

Juuri tähän tarpeeseen Keskuspuiston ammattiopiston koordinoima Promoting Mental Wellbeing in VET pyrkii vastaamaan. Hankkeen koordinaattorit Satu Suihkonen ja Pia Haarala kertovat että idea kansainväliseen hankkeeseen lähti kansallisista hankkeista. Kansallisten hankkeiden mielekkäiksi havaitut mielenterveyden tukemiseen liittyvät toimintatavat haluttiin jakaa laajemmin, ja samalla avoimesti kuulla ja oppia myös muiden maiden hyvistä käytännöistä mielen hyvinvoinnin edistämiseksi.


Hyvät käytännöt jakoon

Hankkeen tavoitteena on kehittää mielen hyvinvointiin liittyvää osaamista ammatillisessa koulutuksessa. Osaamisen kehittämiseksi viisi oppilaitosta viidestä eri maasta (Alankomaat, Espanja, Liettua, Suomi ja Tanska) sekä Suomen mielenterveysseura pyrkivät jakamaan toisilleen hyviksi koettuja toimintatapoja mielenterveyden tukemiseen. Hanketapaamisissa asiantuntijat opettajista psykologeihin esittelevät omien organisaatioiden käytäntöjä viidessä eri teemassa, jotka ovat mielen hyvinvointi voimavarana, itsetuntemus, tunteet ja vuorovaikutus, elämänhallintataidot ja oppimisyhteisö. Ensimmäisen hankevuoden aikana viidestä teemasta on käsitelty kaksi ensimmäistä: mielen hyvinvointia voimavarana -teemaa käytiin läpi muun muassa Keskuspuiston ammattiopiston Voimavarojen talo -käytännön avulla, jota käytetään uusien opiskelijoiden aloittaessa opintonsa. Kaikki kuvat ovat hankkeen kotisivuilta (http://mewebeinvet.blogspot.nl), josta löytyy myös käytäntöihin liittyvää lisämateriaalia käyttöohjeineen.

Hanketapaamisissa asiantuntijat kokeilevat erilaisia käytäntöjä itse, jonka jälkeen he vievät toimintatavan omiin oppilaitoksiin kokeiltavaksi. Kokeilu suoritetaan esimerkiksi hankkeen ulkopuolisen aineopettajan vetämänä omalle luokalleen tai koulupsykologin kokeilemana laajemmalle kohdejoukolle. Käytäntöjen kokeilun jälkeen niistä keskustellaan ja mahdollisesti jaetaan muokkausehdotuksia, jotta toisen maan käytäntöä voitaisiin käyttää luontevasti myös omassa oppilaitoksessa. Esimerkkinä luontevammaksi muokkaamisesta on liettualaisen Marinjampole College -ammattikorkeakoulun Itsetuntemus -teeman alla esittelemät luonnekortit, joita tanskalainen toisen asteen Tietgen -oppilaitos muokkasi omaan käyttöönsä.



”Ihanaa, että ei olla yksin”

Suihkonen ja Haarala painottavat, kuinka hankkeen tärkeimpänä tehtävänä on asenneilmapiirin muokkaus, sillä monissa Euroopan maissa mielenterveys nähdään jokseenkin mustavalkoisena. Tämän vuoksi hanke pyrkii näyttämään mielenterveyden luonnollisena osana ihmisyyttä: elämäntilanteista elävänä ominaisuutena eikä yksittäisenä ongelmana. Hankkeessa on myös potentiaalia siirtyä laajemmin käyttöön eri koulutusasteilla sekä kouluympäristön ulkopuolelle niin että eri kentillä kiinnitettäisiin herkemmin huomiota mielenterveyteen ennen varsinaisia ongelmia.

Kansainvälisessä yhteistyössä haasteena ovat olleet tähän mennessä kulttuurierot, byrokratia ja erilaiset hierarkiaan liittyvät eroavaisuudet. Haasteista ja toimintatapaeroista huolimatta hankkeeseen osallistujat ovat jo huomanneet kuinka samanlaisten ongelmien kanssa he painivat. Heille on tullut tunne siitä että muissa oppilaitoksissa ja maissa jaetaan samat haasteet ja onnistumisen kokemukset. Suurimmaksi eduksi hankkeelle onkin tähän mennessä noussut vertaistuki, onhan kaikilla hankkeeseen osallistujilla kuitenkin yhteinen päämäärä: nuorten hyvinvointi.

Teksti: Annika Lehmus-Sun