SEN Employment Links kartoittaa erityistä tukea tarvitsevien nuorten työelämään pääsyä


CIMO kartoittaa vuoden 2015 ulkomailta koordinoitujen hankkeiden suomalaisia partnereita partneriselvityksellä. Tavoitteena on selvittää millaisella panostuksella suomalaiset organisaatiot ovat mukana ulkomailta koordinoiduissa hankkeissa ja nostaa esiin niiden teemoja. Yksi eri toimintoja poikkileikkaavista teemoista oli erityisryhmien osallisuus, jota myös Iso-Britanniasta koordinoitu SEN Employment Links (SENEL) -hanke käsittelee. Ammatillisen koulutuksen hankkeessa on kaksi suomalaista partneria, Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä asiantuntijaroolin tuova Kehitysvammaliitto.

”SENEL on kartoitus- ja selvityshanke, jonka tavoitteena on selvittää ja tukea erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistymistä,” kertoo Antti Teittinen Kehitysvammaliitosta. Erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistyminen on haastavaa kaikkialla, myös Suomessa, vaikka suomalaisilla nuorilla on useimmiten tutkintopohjainen ammatillinen koulutus suoritettuna. ”Nuorisotyöttömyys on muutenkin korkeaa, mutta tutkitusti työpaikan löytämiseen menee erityistä tukea tarvitsevilla nuorilla vielä pidempään kuin muilla”, Teittinen kertoo. ”On käynyt esimerkiksi niin, että nuori on jo saanut työpaikan, mutta erilaisten tukien hakemiseen on mennyt niin kauan, että työpaikka on mennyt sivu suun.” Työnantajayhteistyö voisi Teittisen mukaan olla Suomessa tiiviimpää, jotta uusia väyliä työpaikkoihin saataisiin avattua. Työnantajien mukaan rekrytointi on kuitenkin ollut haasteellista kaikissa hankkeeseen osallistuvissa maissa.

Hankkeessa tehdään työnantajan opas, joka kokoaa yhteen eri lähteistä löytyvää tietoa erityistä tukea tarvitsevien nuorien palkkaamisesta. Suomessa rahallista tukea palkkaamiseen on tarjolla. Esimerkiksi palkkatuki ja työolosuhteiden järjestelytuki ovat olemassa, mutta järjestelmä on monimutkainen, toimijoita on monia ja tiedot löytyvät eri lähteistä, Teittinen kertoo. ”Työnantajan oppaan tarkoitus on koota tätä tietoa yhteen ja tuoda esiin niitä asioita, joita erityistä tukea tarvitsevan nuoren palkkaamisessa tulee ottaa huomioon.” Hankkeessa tehdään myös opiskelijoiden työnhaun avuksi osaamispasseja, joiden avulla oman osaamisensa ja taitonsa voi tuoda esiin. Osaamispassissa voidaan harjoitella esimerkiksi CV:n tai työhakemuksen kirjoittamista.


Maiden väliset erot toimintatavoissa ja esimerkiksi lakipykälissä näkyvät hankkeen arkipäivässä. Muiden maiden hyvistä käytännöistä opitaan uutta ja hanketyössä laajennetaan omaa verkostoa. Myös työnantajan oppaasta ja osaamispasseista tuotetaan omat versionsa kaikkiin partnerimaihin. Monissa maissa erityistä tukea tarvitsevat nuoret osallistuvat työelämään useammin esimerkiksi työpajojen ja kuntoutustoiminnan kautta, kun taas Suomessa palkkatyössä käynti on hieman yleisempää, Teittinen kertoo. Iso-Britanniassa erityistä tukea tarvitsevien tueksi suunnattu toiminta on hyvin laajaa ja kansalaisyhteiskunnan ja virallisten toimijoiden väliset verkostot ovat laadukkaita ja toimivia. Suomessa tällainen toiminta ei ole aivan yhtä tiivistä, Teittinen vertailee. Suomessa on paljon byrokratiaa ja toimintaa järjestävät vähän suuremmat organisaatiot, kun taas esimerkiksi Tšekissä näkökulma on toimintakeskeisempi ja pienemmät toimijat ovat todella aktiivisia tällä alalla. ”Osaamispassi tuo esiin henkilökohtaiset kyvyt ja taidot, ja sitä käytetään Suomessa aika paljon. Muualla erityisryhmien työllistämisen keinot ovat olleet viranomaislähtöisempiä ja heille osaamispassin hyödyntäminen on uutta”, Teittinen vertaa.


Teittisen mukaan hankkeella on myös selkeän ideologinen sanoma. Sen lisäksi että halutaan konkreettisesti edistää erityisryhmien työllistymistä, halutaan myös painottaa näiden ryhmien yhteiskuntaan osallistumisen tärkeyttä ja osallistumismahdollisuuksien turvaamista myös taloudellisesti haastavina aikoina. Hankkeessa on tehty myös erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistymisen hyviä käytäntöjä esittelevä posterinäyttely, joka tulee Suomeen nähtäväksi Työhönvalmentajien neuvottelupäivien yhteydessä 28.-29.9. Postereita näkee myös hankkeen internet-sivulla (www.jamk.fi/senel), josta löytyy myös lisätietoa hankkeesta.

Teksti:Jenni Hämäläinen Kuvat: JAMK