Case: Oulun seudun ammattiopiston kansainvälisyystarina

Oulun seudun ammattiopisto testasi tarinatyökalua kansainvälisyystoimintansa juurtuneiden käytänteiden, tarinan käännekohtien sekä menestystä luoneiden käytänteiden ja toiminnan kehittymistä estävien toimintamallien tunnistamiseksi. Työkalu testattiin oppilaitoksessa syksyllä 2016. Testaamiseen osallistui kansainvälisyystiimin viisi jäsentä, joilla jokaisella on eripituinen työhistoria Oulun seudun ammattiopiston palveluksessa sekä monipuolista kokemusta organisaation kansainvälisyystoiminnasta.

Tarinatyökalun työstäminen alkoi kahden tunnin tapaamisella, missä mietimme yhdessä kansainvälisyystarinamme kokemuksia, tilanteita, tapahtumia ja käännekohtia sekä keskustelimme, mitkä asiat takaavat meille menestystä, ja mistä meidän tulisi oppia pois. Tapaamisen jälkeen kv-koordinaattori palasi vanhoihin kv-toimintasuunnitelmiin ja -strategioihin sekä henkilöstön ja opiskelijoiden matkaraportteihin. Noin kuukauden kuluttua ensimmäisestä tapaamisesta pidimme Debrief-tapaamisen, missä jäsensimme vielä löydöksiämme ja keskustelimme ensimmäisen tapaamisen jälkeen mieleen tulleista asioista. Tarinaa käsiteltiin myös kv-työryhmässä, koska halusimme kuulla yksiköiden kansainvälisyysvastaavien ajatuksia ja näkökulmia.

Kansainvälisyystarina

Seuraavaksi jäsensimme löydöksemme kronologisesti alkaen Oulun seudun ammattiopiston perustamisvuodesta 2005.

Vuonna 2005 eri yksiköiden kv-toiminnan aktiivisuudessa ja muodoissa oli suuria eroja. Osalla yksiköistä oli suhteita ulkomaille, osalla niitä ei ollut laisinkaan. Suhteet olivat pitkälti yksittäisiä ja henkilökohtaisiin verkostoihin pohjautuvia. Liiketalouden yksikkö oli aloittanut IB-koulutuksen jo vuonna 2003.

Vuonna 2008 Oulun seudun ammattiopisto rekrytoi kansainvälisten asioiden koordinaattorin. Tuolloin tehtiin myös ensimmäinen toimintasuunnitelma vuosille 2008 – 2011. Sen tavoitteina oli muun muassa lisätä tiedottamista, kehittää opiskelijoiden työskentelyvalmiuksia kansainvälisessä toimintaympäristössä, lisätä ulkomailla suoritettavien työssäoppimisjakson määrää, kehittää kv-työssäoppimisen ohjausta ja arviointia sekä aloittaa ammattiosaamisen näytöt liikkuvuusjaksoilla.

Vuonna 2010 haettiin ja saatiin ensimmäiset henkilöstön liikkuvuushankkeet ”Fujob” ja ”Together”. Kokemukset olivat positiivisia ja liikkuvuusapurahoja on haettu henkilöstölle siitä lähtien vuosittain.

Vuonna 2011 Oulun seudun ammattiopiston kansainvälisyystoiminnasta mainittiin seuraavaa: kv-toiminnan tarpeellisuus on havaittu ja sen myötä on panostettu resursseihin, liikkuvuudet ovat kasvaneet määrällisesti, laatuun on kiinnitetty huomiota yksiköiden välisen toiminnan ja yhteistyön yhtenäistämisessä ja kehittämisessä. Kansainvälisyys on vakiintunut osaksi OSAOn toimintaa, mutta liikkuvuudet ja kansainvälisyystoiminnan aktiivisuus vaihtelevat runsaasti yksiköittäin.

Vuoden 2012 kv-stategiassa kehittämiskohteiksi oli valittu seuraavat toiminnot: kotikansainvälisyys, Skandinavia, ECVET, kv-top-verkoston kehittäminen, henkilökunnan osaaminen ja toiminnan edelleen yhtenäistäminen. Tuolloin haettiin ja saatiin myös ensimmäinen opiskelijaliikkuvuushanke ”Si4Work”. Opiskelijoilta saatu palaute oli erittäin positiivista:


"Sain kansainvälistä kokemusta ja nykyään se on mielestäni erittäin tärkeää työnhaussa. Sain myös halun lähteä oikeasti asumaan ja työskentelemään ulkomaille". (Lotta-Maaria, Englanti)

"Olen ylpeä siitä, että suoritin työssäoppimiseni ulkomailla." (Lyydia, Ruotsi)

"Kokemuksena aivan mahtava ja voin kyllä sanoa, että lopun elämääni olisin katunut jos en olisi lähtenyt." (Hanna, Saksa)


Opiskelijoille on haettu liikkuvuusapurahoja siitä lähtien vuosittain.

Vuonna 2015 laadittiin Osekk 2020 strategiaan pohjautuva kv-toimintasuunnitelma, jonka kantavat teemat olivat: kotikansainvälisyys, pohjoinen ulottuvuus, opiskelijoiden ja henkilökunnan liikkuvuus, Euroopan ulkopuolisen mahdollisuudet, vieraskielisen opetuksen kehittäminen ja käytänteiden yhtenäistäminen. Tuolloin Oulun seudun ammattiopistolle myönnettiin myös liikkuvuusperuskirja. Koulutusviennin suhteen tehtiin ensimmäisiä avauksia.

Vuonna 2016 Oulun seudun ammattiopisto sai IB Candidate School –statuksen, minkä myötä alkoi prosessi IB World Schooliksi.
Lopuksi etsimme tarinastamme käytänteitä, jotka edistävät tai estävät toimintamme kehittymistä.

Menestyksen eväät

• Johdon ja päättäjien tuki on erittäin tärkeää kansainvälisyystoimintamme jatkuvuuden ja kehittymisen kannalta.

• Kansainvälisyystoimintamme tulee jatkossakin olla OSAO-tasoista toimintaa yksiköiden tarpeet huomioiden.

• Kansainvälisyystyöryhmä (2009) ja –tiimi (2015) ovat muun muassa lisänneet ammattiopiston yhtenäisiä käytänteitä ja parantanut kansainvälisyystoiminnan laatua.

• WorldSkills ja EuroSkills ovat tärkeä osa kansainvälistätoimintaamme.

• Arvomme ovat kaiken perusta. Niiden mukaan kansainvälisyystoimintamme on avointa ja kannustavaa sekä kotikansainvälisyys kuuluu kaikille.

• ”Ryhmämatkat” on kustannustehokas tapa mahdollistaa kansainvälisyyskokemuksia useammille opiskelijoillemme ja ne lisäävät opiskelijoiden uteliaisuutta maailmaa ja kieltenopiskelua kohtaan. Ryhmämatkoihin osallistuneet opiskelijat hakevat todennäköisimmin myös pitemmille liikkuvuusjaksoille.

• Henkilökunnan koulutukset lisäävät muun muassa heidän kielitaitoaan ja valmiuksiaan opettaa vieraskielisiä opiskelijoita.

• Partnerit valitaan tietyin kriteerein, mikä takaa laadukkaat ja syvälliset yhteistyösuhteet.

Poisopittavat asiat

• Avainhenkilöiden vaihtuvuus niin omassa organisaatiossa kuin partneriorganisaatioissa on uhka yhteistyön jatkuvuudelle.

• Liian yksipuoliset ja yksisuuntaiset suhteet eivät edistä kotikansainvälistymistä ja voivat lisätä vastaanottajien haluttomuutta toimia pelkästään vastaanottavan partnerin roolissa.

• Luodut suhteet pitää nähdä organisaation, ei henkilön omaisuutena, jotta mahdolliset henkilöstövaihdokset eivät uhkaa yhteistyön jatkuvuutta ja jotta kansainvälisyystyö olisi mahdollisimman monen omistuksessa.

• Kansainvälisyystoiminnan aktiivien samanikäisyys ja –kaltaisuus on uhka kansainvälisyystoimintamme monimuotoisuudelle ja toiminnan jatkuvuudelle.

• Epävarmuus resursseista muun muassa henkilöstön ja omarahoituksen osalta asettaa omia rajoitteita toiminnan monipuolisuudelle ja kehittymiselle.

• Kansainvälisyyden priorisointi yksiköissä vaihtelee, mikä asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan organisaation sisällä.

Pohdintaa tarinatyökalusta

Tarinatyökalun käyttäminen oli positiivinen kokemus. Se auttoi meitä huomaamaan, kuinka kansainvälisyystoimintamme on kasvanut pienestä omarahoitteisesta ja yksikkölähtöisestä toiminnasta kohti isompaa, yhtenäisempää ja ulkopuolisellakin rahoituksella pyörivää toimintaa. Toimintamme on huomioitu myös kansallisella tasolla. IB-koulutus antaa meille mahdollisuuksia uudenlaiseen kv-toimintaan sekä koulutusvientiin. Huomasimme myös, että meillä ei ole koottua historiaa, vaikka hiljaisen tiedon siirtäminen olisi todella tärkeää. Tulimme siihen tulokseen, että omaa toimintaa on hyvä tarkastella järjestelmällisesti. Pohdimme tosin sitä, olisivatko tarinamme pääkohdat ja tärkeiksi kokemamme asiat samanlaisia myös muiden organisaatiomme ihmisten kertomina. Oli myös hyvä huomata, että tarinatyökalun avulla nousi esiin pitkälti samoja seikkoja kuin rahoittajan seurantakäynnissä edeltävänä keväänä.

Kaiken kaikkiaan suosittelemme tarinatyökalun käyttämistä oppilaitosten kansainvälisyysstrategiatyössä. Se on suhteellisen kevyt ja nopea työkalu ja auttaa todella identifioimaan toiminnan kulmakivet.

Teksti: Katariina Walker, Oulun seudun ammattiopisto