Suuria asioita pienillä paikkakunnilla

Kesällä 2009 järjestettiin Joutsenossa ensimmäistä kertaa Kontufolk-festivaali. Pikkupaikkakunnalle saapui myös kymmenen elämässään vaikeassa tilanteessa olevaa nuorta vapaaehtoista Italiasta, Irlannista, Virosta, Latviasta ja Puolasta. Kaksi projektia käynnistyivät näin käsi kädessä.

South Karelia Posse


- Kyllä näitä ulkomaalaisia Joutsenossa ihmeteltiin, ja he toivatkin festivaaleille ihan eri lailla väriä ja meininkiä, nauraa Kontufolkin projektikoordinaattori Mia Moilanen.

Hän kokee kolmen vapaaehtoisviikon antaneen nuorille paljon eväitä tulevaisuuden varalle. Festivaalien yhdessä tekeminen kasvatti itseluottamusta ja antoi tärkeitä ryhmä- ja kommunikaatiotaitoja. Ryhmädynamiikan kehittyminen oli jännittävää, koska kaksi nuorista oli pyörätuolissa, ja se, miten nopeasti muut oppivat huomioimaan heidän tarpeensa, oli kerrassaan hellyttävää.

- Nämä ovat juuri sellaisia kokemuksia, joiden merkityksen ymmärtää kokonaisuudessaan vasta vuosien jälkeen. Silloin ehkä tajuaa, että juuri tuo kokemus antoi alkusysäyksen tiettyyn suuntaan elämässä, Mia toteaa.

Käsitöitä, kierrätysmateriaaleja ja videonauhaa

Hankkeeseen valikoituivat vapaaehtoiset, jotka olivat kiinnostuneet käsillä tekemisestä. Kahden viikon aikana ennen festivaaleja valmistettiin Imatran taidekoululaisten vetämissä workshopeissa Kontufolk-tuotteita kierrätysmateriaaleista, esiintymislavan banderolli sekä festivaalien muut koristeet ja kyltit.

Mia kertoo ylpeänä myös vapaaehtoisten omasta projektista. He kuvasivat ja editoivat videon, jossa kertoivat keitä he ovat, miksi he olivat tulleet juuri Joutsenoon, millaista on tehdä vapaaehtoistyötä ja mikä on EVS. Video pyöri sittemmin koko festariväelle.

- Oli aivan mahtavaa nähdä, kuinka he panivat itsensä likoon ja toimivat ryhmänä. Nuorten aloitteesta teimme myös mainoskeikan festareita varten: kävimme Imatralla ja Lappeenrannassa, ja pelleiksi pukeutuneet nuoret jakoivat flyereita, Mia muistelee tyytyväisenä.

Valokuvausta harrastava vapaaehtoinen sai myös tilaisuuden järjestää festareilla oman näyttelyn. Muuten nuoret auttoivat festivaalien rakentamisessa ensimmäisen kahden viikon aikana ja tekivät muutamia työvuoroja itse festivaalien aikana. Viimeisellä viikolla tehtiin purkutöitä ja rakennettiin kokonaiskuva projektista eli mietittiin nuorten oppimista ja arvioitiin hanketta kokonaisuutena.

- Kolme viikkoa tiivistä yhteiseloa oli antoisaa, mutta rankkaa meille kaikille. Projektin suurimmaksi haasteeksi muodostui ehdottomasti työntekijöiden jaksaminen, kertoo Mia.

Mia tahtookin painottaa pienten asioiden tärkeyttä, ja kuinka sitä kautta muutetaan maailmaa. Nuorille itse tehdyn laukun myyminen oli suuri onnistumiskokemus. Työpajojen kautta nuoret taas tutustuivat kierrätysmateriaalien käyttöön ja veivät näkemäänsä ja oppimaansa eteenpäin. Loppujen lopuksi pienehkökin hanke koskettaa uskomattoman montaa ihmistä.

Verkostoitumisen tärkeys

Vapaaehtoisten Joutsenoon tulemisen mahdollisti To-get-there -verkosto, jonka tarkoituksena on lisätä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kansainvälistymismahdollisuuksia ja luoda laadukkaita hankkeita. Verkosto on edelleen toiminnassa. Rahoitus hankkeelle saatiin Euroopan vapaaehtoispalvelun (EVS) kautta. Mia toteaakin, että ilman EVS-tukea tällaisen hankkeen toteuttaminen olisi ollut huomattavasti vaikeampaa.

Kontufolk-festivaali järjestettiin myös kesällä 2010, ja molempina kertoina projektit ovat olleet erittäin onnistuneita. Koska festivaalin järjestäminen on antoisuudestaan huolimatta myös varsin rankkaa, pidetään kesällä 2011 taukoa.

Teksti: Noora Kauppila