Tahdon2013 muutti maailmaa – miten sinä haluaisit vaikuttaa?

Syksyllä 2014 Suomessa tehtiin historiaa. Tasa-arvoista avioliittolakia ajavasta Tahdon2013-kampanjasta paisui kahdessa ja puolessa vuodessa kansanliike, joka sai puolelleen niin kansan kuin sen edustajatkin. Joulukuun 12. päivä – monien vaiheiden jälkeen– siitä tuli ensimmäinen eduskunnassa läpi mennyt kansalaisaloite.

Kansalaisaloite on meidän jokaisen mahdollisuus suoraan kansalaisvaikuttamiseen. Vuodesta 2012 lähtien kansalaisaloitepalvelussa on julkaistu lähes 300 aloitetta, joista vain muutama on kerännyt vaadittavat 50 000 kannatusilmoitusta ja edennyt eduskuntakäsittelyyn. Kolme aloitetta on hylätty, kaksi odottaa valiokuntakäsittelyä ja vain yksi aloite on mennyt läpi. Miksi Tahdon2013 onnistui?

– Meillä oli huolellisesti valmisteltu aloite, hyvin suunniteltu viestintäkampanja ja valtava määrä vapaaehtoisia tekemässä tätä työtä, kampanjan puheenjohtaja Senni Moilanen kiteyttää.

Tahdon2013-aloite sai alkunsa keväällä 2012, kun opiskelija Ida Bergman kypsyi nykyiseen syrjivään avioliittolainsäädäntöön. Bergman otti yhteyttä Avoimeen ministeriöön, pyysi ystäväänsä mukaan ja pian päätös kansalaisaloitteen tekemisestä oli syntynyt. Moilanen tuli mukaan jo kampanjan alkuvaiheessa ja alkoi laajojen kontaktiverkostojensa ja pettämättömän organisointikykynsä avulla viedä kokonaisuutta eteenpäin, pian puheenjohtajan ominaisuudessa.

Huolellisesti valmisteltu aloite on kaiken a ja o

Kansalaisaloitteelle on säädetty tarkat muotovaatimukset, joten oman aloitetekstin laatimiseen kannattaa käyttää aikaa ja vaivaa. Kansalaisaloitepalvelussa on tälläkin hetkellä paljon aloitteita, joita ei ole valmisteltu kunnolla, ja se karsii allekirjoittajia.

– Monissa on niin vaikeaselkoinen ajatusrakenne, ettei niihin halua laittaa nimeään alle. Tai sitten ne ovat niin höpsöjä ja valmistelemattomia, ettei niihin usko, Tahdon2013-kampanjan poliittisen vaikuttamisen koordinaattori Milla Halme havainnollistaa.

Tahdon2013-kampanjan aloitetekstiä oli laatimassa juristi sekä joukko oikeustieteen opiskelijoita, jotka rekrytoitiin avuksi oppilaitoksen kautta. Ennen aloitteen vireillepanoa se kierrätettiin vielä oikeustieteen professorilla, eri alojen ammattilaisilla sekä kampanjan yhteistyökumppaneilla. Aloitetta valmisteltiin yli kaksi kuukautta, ja lopulta tasa-arvon päivänä 19.3.2013, lopulliseen muotoonsa hiottu kansalaisaloite oli vihdoin ulkona.

Moilanen muistuttaa, että vaikka aloitteen valmistelu on yksi kansalaisaloiteprosessin kriittisimpiä vaiheita, se on vasta alkua. – Aloitteen kirjoittaminen ja lykkääminen nettiin ei riitä, vaan vaatii kovaa työtä että sen saa menestymään.

Iso viestintäkampanja tukee hyvää aloitetta

Samaan aikaan aloitteen valmistelun kanssa viestintäkampanjan suunnittelu kävi kuumana. Kampanja jaettiin osa-alueisiin, joita vetämään valittiin tiimipäälliköt. Alussa ideoitiin, linjattiin, analysoitiin, benchmarkattiin ja luonnosteltiin yhdessä, sitten tiimit ryhtyivät hommiin. Koko kampanjan johtamisesta vastasi noin kymmenen hengen ohjausryhmä ja kunkin osa-alueen käytännön toiminnasta niiden vetäjät. Yhteensä kampanjassa on ollut mukana satoja vapaaehtoisia ja yhteistyökumppaneita.

Reilun kahden vuoden aikana on tehty paljon. On ollut tukikonserttia, flash mobia, taideprojektia, Tahdon-lähettiläitä, presidentin tapaamista, videoita, blogeja, some-aktiviteetteja, yhteistyöprojekteja ja vaikka mitä. Perinteisiä viestintäkanavia ja aktiivista mediayhteistyötä unohtamatta.

Voisi kuvitella, että näin ammattimaisella otteella toteutetun kampanjan taustalla häärii valtava markkinointikoneisto ja isot rahat, mutta ei, kampanja on toteutettu pienellä budjetilla ja täysin vapaaehtoisvoimin. Kampanjan perustajilla ei ollut alkupääomaa, mutta CIMOn myöntämä 6 200 euron Youth in Action -hanketuki auttoi kampanjan alkuun. Lisäksi tuloja on saatu tukikonsertin tuotoilla, oheistuotteiden myynnillä, yhdistyksen jäsenmaksuilla ja lahjoituksilla. Kaikki kampanjan eteen tehty työ on tehty korvauksetta.

– Kampanjan olisi voinut vetää läpi vieläkin pienemmällä budjetilla. Mielikuvitusta peliin vain, Moilanen rohkaisee.

Kulisseissakin tapahtui

Kampanjassa on tehty valtava määrä myös sellaista työtä, joka ei näy some-pöhinänä tai lehtikirjoitteluna. Halme vetää poliittisen vaikuttamisen tiimiä, jonka tehtävänä on seurata niin kansan ja kansanedustajien mielipiteitä kuin yleistä mediakeskusteluakin. Tiimi on tavannut kansanedustajia, kuunnellut ja keskustellut, korjannut väärinkäsityksiä ja tuonut esille omaa asiaansa. Kaikki tämä rakentavassa ja positiivisessa hengessä. Käännyttämään ja syyllistämään ei olla haluttu lähteä.

– Me ei olla kertaakaan sanottu ääneen, että ”Suomi on tällainen takapajula”, koska ei kukaan halua lähteä mukaan sellaiseen. Sanotaan mieluummin, että ”Suomi on valmis muutokseen”, Halme tiivistää kampanjan sanoman.

Ja viimein Suomi sanoi ”tahdon”

Yli kahden vuoden aikana tehty valtava työmäärä palkittiin perjantaina 28.11.2014, kun 105 kansanedustajaa sanoi ”tahdon”. Sekä Moilanen että Halme muistelevat mielellään kampanjan onnistumisia. – Taloustutkimuksen tekemät kaksi kyselytutkimusta olivat isoja onnistumisia. Jälkimmäisessä tuloksessa näkyi selvästi meidän kampanjan vaikutus ja Suomen kansan tahto, Halme kertoo.

Moilanen painottaa yhteistyön ja avun pyytämisen merkitystä. – Me ollaan pyydetty apua. Kontaktoitu ihmisiä ja tahoja, pyydetty asiantuntemusta, selvitetty mahdollisuutta yhteistyöhön. Ei kannata jäädä yksin asian kanssa.

Miten sinä voisit muuttaa maailmaa – tai vaikka lähiympäristöäsi?

Tahdon2013 on esimerkki valtakunnallisesta menestystarinasta, joka onnistui muuttamaan maamme lainsäädäntöä. Asioihin voi kuitenkin vaikuttaa myös pienemmässä mittakaavassa.

Mauri Uusilehto, vastaava asiantuntija CIMOn nuoriso- ja kulttuuriyksiköstä kehottaa tarttumaan pieniin asioihin vaikka omassa lähiympäristössä. – Mieti mihin asiaan haluat positiivisen muutoksen. Mikä se muutos on ja haluatko olla osa sitä muutosta. Siitä se lähtee.

CIMO edistää aktiivista kansalaisuutta ja yhteiskunnan toimintaan osallistumista rahoittamalla hankkeita erilaisten ohjelmien kautta. Tahdon2013-hanke sai tukea jo päättyneestä Euroopan unionin Youth in Action 2007–2013 -ohjelmasta. Uudesta Erasmus+ -ohjelmasta löytyy erilaisia tukimuotoja monelle eri toimialalle.

– Jos on olemassa hankeidea, meihin voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä, me autamme eteenpäin, Uusilehto lupaa.

Teksti ja kuvat: Arna Grym