Yleissivistävän koulutuksen Erasmus+ hankkeille suunnattu School Education Gateway
Katso video

Erasmus+ täydennyskoulutustukea myönnettiin kouluille Kittilästä Jomalaan yhteensä 1,5 milj. euroa

Tänä vuonna Erasmus+ KA1 yleissivistävän koulutuksen -täydennyskoulutustukea myönnettiin lähes 1,5 milj. euroa. Tukea eri muotoiseen opetushenkilöstönsä täydennyskoulutukseen sai 83 hanketta, joissa on kaikkiaan 763 koulutukseen osallistumista ulkomailla. Koulut saivat päätöksensä toukokuun alussa ja osassa hankkeista ensimmäiset opettajat ovat jo täydennyskoulutuksessa Euroopassa. Keskimäärin yhdessä hankkeessa on 9 liikkuvuutta mutta tässä on runsaasti vaihtelua. Muutamassa projektissa on vain yksi liikkuvuus mutta parhaimmillaan hankkeessa on peräti 32 koulutukseen osallistumista. Hanketuet vaihtelevat vastaavasti välillä 2.005 €-52.185 euroa, sillä tuki lasketaan liikkuvuuksissa olevien yksikkökustannusten mukaan. Hakekausi kestää 1-2 vuotta ja tuona aikana olevat koulutukset kestävät yleensä 5 päivää. Koulutusmuotona on yleisemmin kurssille osallistuminen mutta job shadowing -toimintaa on enenevässä määrin.

Hakukierroksen tuloksia vuonna 2017

Tukea haettiin hienosti eri puolilta Suomea ja myös tuen saaneita kouluja ja päiväkoteja on eri puolilla Suomea Kittilästä Ahvenanmaan Jomalaan (ks. kartta). Hakemuksia helmikuussa päättyneelle hakukierrokselle tuli 132 kpl, joista konsortiohakemuksia oli 9. Konsortioissa oli mukana kaikkiaan 55 koulua, joten kaikkiaan hakijakouluja oli 178. EU:lta ja opetusministeriöltä saatu budjetti ei valitettavasti riittänyt kaikille hakijoille, vaikka osassa hankkeissa tehtiin budjettileikkauksia. Hyväksymisprosentti jäi tänä vuonna 63%, mikä on edelleen hakijalle aika hyvä. Valinta tapahtui EU:n komission laatuarvioinnin mukaan, ja hakemukset arvioivat ja pisteyttivät koulutuksen asiantuntijat eri puolelta Suomea.


Hakemusten taso nousi edellisvuodesta mutta mukaan mahtui myös edellisvuosia enemmän huonomman laatuisia hakemuksia. Osassa eurooppalainen kehittämissuunnitelma oli laadittu erinomaisesti mutta ongelmaa oli siinä, että sitä ei oltu enää muistettu hakemuksen muissa osissa. Eurooppalaisen kehittämissuunnitelman pitää näkyä läpileikkaavana koko hakemuksessa ja se ohjaa kaikkea toimintaa, jolloin esim. kurssi jolle halutaan osallistua pitää olla johdettavissa eurooppalaiseen kehittämissuunnitelmaan. Eurooppalaisen kehittämissuunnitelman pitää olla myös konkreettinen, sillä jos ”halutaan uusia ideoita” tai ”kehittää koulua” on se liian yleisellä tasolla. Toinen ongelma on moninaiset ja liian mittavat tavoitteet. Laadullisesti olisi parempi keskittyä maksimissaan neljään ydinasiaan, ja muistaa että hakemuksia voi tehdä vaikka vuosittain.


Hankkeiden koulutukset vastaavat opetussuunnitelman mukaisesti koulun tarpeisiin ja ne kehittävät opetushenkilöstön tietoja ja taitoja laajasti, sillä osallistuneet jakavat tietonsa ja uuden osaamisensa omalle koululleen ja mahdollisuuksiensa mukaan myös laajemmin. Koska koulujen tarpeet ovat erilaisia, niin ovat hankkeetkin erilaisia. Uutta tietotaitoa haetaan kielten- ja kulttuurinopetuksen, TVT-taitoihin ja uusia keinoja sekä välineitä opetussuunnitelman jalkauttamiseen. Osassa hankkeista taas halutaan käynnistää kansainvälinen toiminta, johon kv-kursseille osallistuminen antaa mainion pohjan. Kursseilla tutustutaan helposti eri maiden opettajiin, joiden kanssa voi sitten alkaa tehdä erilaisia yhteisiä koulujen välisiä hankkeita tai muuta yhteistyötä.

Hanke-esimerkkejä

Oriveden koulun job shadowing -hankkeen tavoitteena on tarjota menestyksekäs aloitus koulun EU-hanketoiminnalle. Kaksi Oriveden yhteiskoulun opettajaa on viikon ajan partnerikoulussa Kroatiassa ja kaksi opettajaa on viikon Italiassa. Hankkeella odotetaan olevan iso merkitys osallistujille, lähettävälle koululle sekä vastaanottaville kouluille. Osallistujien kielitaito paranee ja he oppivat huomaamaan työnsä eurooppalaisen ulottuvuuden tutustuessaan muihin eurooppalaisopettajiin ja verkostoituessaan heidän kanssaan. Hanketyöskentelyyn osallistuvat opettajat jakavat muiden kollegoiden kanssa kokemuksiaan opetuksesta ja erilaisista opetustekniikoista.


Lappeenrantalainen Lappeen koulu on sosiokonstruktivistista pedagogiikkaa toteuttava päiväkotikoulu, joka on kokenut oppilaiden osallisuuden laaja-alaisten taitojen harjoittelussa olevan erityisen tärkeä ja haasteellinen osa opetussuunnitelmauudistuksessa. Yhdeksäntoista koulutuksiin osallistuvaa opettajaa keskittyvät näiden taitojen harjoitteluun. Kursseilta odotetaan uusia näkökulmia pedagogiikkaan, eurooppalaisiin käytänteisiin ja käytännön vinkkejä laaja-alaisten taitojen harjoitteluun arjessa mm. suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Tavoitteena on, että hankkeen tuloksena oppilaat pystyvät paremmin ymmärtämään mitä laaja-alaiset taidot ovat, miten he voivat harjoitella näitä elämän taitoja sekä miten omaa edistymistä voi arvioida ja asettaa itselleen uusia tavoitteita.

Tutkitusti hyötyä

Onnittelut tuen saaneille kouluille ja konsortioille. Hanketoiminnasta hyötyy tutkitusti koko koulu. Suomen kansallinen toimisto oli vuonna 2016 mukana 5 maan yhteisessä selvityksessä, jossa kartoitettiin sitä, miten hyvin ohjelman tavoitteet toteutuvat koulujen täydennyskoulutushankkeissa ja miten toiminnan vaikutukset näkyvät kouluyhteisössä. Selvityksessä katsotaan täydennyskoulutushankkeiden vaikuttavuutta sekä opettajien ja rehtoreiden että myös oppilaiden ja vanhempien näkökulmasta.

Teksti: Sirkka Säikkälä, Vastaava asiantuntija, Opetushallitus

Suomen tulokset selvityksestä napakasti kolmella kielellä: Faktaa Espress 1A/2017(fi), Fakta Express1B/2017 (sv), Facts Express 1C/2017 (en)

Selvitys laajasti: Opettajien Erasmus+ -täydennyskoulutusjaksojen vaikutukset kouluissa

Seuraa meitä Facebookissa

Kansainvälisyyttä kouluille

Erasmus+_yleissivistavalle_KA1.jpg

Kuva: Satu Haavisto

Avaintoimi 1: Liikkuvuus

Yleissivistävän koulutuksen liikkuvuustoiminnot tukevat koulun opetushenkilöstön sekä koulun kehittämistoimintaan osallistuvan henkilöstön lyhytkestoista (2 päivän – 2 kuukauden) opetustyötä ja kouluttautumista ulkomailla.

Liikkuvuusjaksojen rahoitus on hankemuotoista ja hankkeen kestoaika on yksi tai kaksi vuotta. Hanketoiminnan tulee perustua koulun/konsortion tarpeisiin.

Yleissivistävän koulutuksen liikkuvuustoiminnot:

  • Ammatillinen kehittyminen ulkomailla
    - kurssille tai muuhun koulutustapahtumaan osallistuminen
    - job shadowing/observointi partnerikoulussa tai muussa alalle relevantissa organisaatiossa
  • Opetusjakso ulkomailla
    - opetushenkilöstöön kuuluva opettaa partnerikoulussa

Kuka voi hakea?

Koulu hakee liikkuvuushakemuksella tukea yhdelle tai useammalle henkilöstöönsä kuuluvalle. Opetushenkilöstön liikkuvuuteen voivat osallistua opettajat, rehtorit, muut opetushenkilöstöön kuuluvat sekä koulun kehittämistoimintaan osallistuva henkilöstö. Oppilaat eivät voi liikkua tässä hanketyypissä, mutta he voivat liikkua avaintoimi 2 kumppanuushankkeissa.

Suomessa tukikelpoiset koulut ovat:

  • päiväkodit ja esikoulut
  • peruskoulut
  • lukiot
  • erityiskoulut
  • taiteen perusopetuksen oppilaitokset
  • ammatilliset oppilaitokset, vain yleissivistävien aineiden osalta

Myös konsortio voi hakea tukea:

  • konsortiohakemuksen tekee yleensä koulutuksen järjestäjä ( yl. kunta) min. kahdelle nimetylle koululleen
  • konsortion rooli on budjetin hallinnointi, loppuraportin tekeminen ja aktiviteettien koordinointi niin, että hankkeen päämäärät saavutetaan ja sen vaikutus maksimoituu
  • vain koulu voi olla liikkuvuuden lähettävänä tahona, joten koulutuksen järjestäjä ei voi olla liikkuvuuden lähettävänä tahona

Liikkuvuuden tavoitteet

Liikkuvuuden tulee vastata koulun tarpeita ja kehittää opetushenkilöstön tietoja ja taitoja, esimerkiksi esimiesten johtamistaitoja ja opettajien kykyä vastata oppilaiden tarpeisiin, laajentaa koulun eurooppalaista ulottuvuutta ja kehittää uudenlaisia sekä parempia opetusmenetelmiä. Esimerkiksi opetushenkilökunta voi osallistua kielikursseille tai kehittää TVT-taitojaan.

Mitä liikkuvuushankkeet tuovat organisaatioille?

  • lisääntynyttä valmiutta ja kykyä työskennellä kansainvälisesti: parempaa johtamista ja parempia kansainvälistymisstrategioita, vakiintunutta yhteistyötä kumppaneiden kanssa, kansainvälisten hankkeiden parempaa laatua
  • innovatiivisia tapoja toimia kohderyhmien kanssa; esimerkiksi houkuttelevampia koulutus- tai kurssiohjelmia, opetushenkilöstön lisääntynyttä pätevyyttä, menetelmiä vaihtojaksojen aikana hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen, tehokkaampia tapoja toimia paikallisyhteisöjen hyväksi
  • modernimpaa, dynaamisempaa, sitoutuneempaa ja ammattimaisempaa organisaatioympäristöä: mm. valmiutta omaksua uusia käytäntöjä ja menetelmiä omaan toimintaan, henkilöstön kehittämisen strategista suunnittelua

Ohjelmassa mukana olevat maat

  • EU-maat (Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Kroatia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tsekki, Unkari, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta)
  • ETA/Efta -maat: Norja, Islanti ja Liechtenstein
  • Ehdokasmaa: Turkki ja Makedonia

Miten eteenpäin?

Hakuohjeet löytyvät Hakijalle-sivulta.

Hakulomakkeessa koulun/konsortion tarpeet ja kehittämistavoitteet ilmoitetaan kohdassa ”European Development Plan”, joka koostuu neljästä eri kysymyksestä:

  1. koulun kehittämistarpeet ja kansainvälistyminen,
  2. liikkuvuuden vaikutukset oppilaisiin, kollegoihin ja koko kouluun,
  3. uusien tietojen ja taitojen integrointi OPSiin ja koko koulun toimintaan ja
  4. mahdollinen eTwinning -työkalun käyttö.

Lisätietoja: