Yleissivistävän koulutuksen Erasmus+ hankkeille suunnattu School Education Gateway
Katso video

Kansainvälinen selvitys: opettajan Erasmus+ -täydennyskoulutuksesta hyötyy koko koulu

Kansainväliset täydennyskoulutusjaksot hyödyttävät maailmalla olleen opettajan lisäksi muutakin kouluyhteisöä. Kouluun on niiden myötä saatu esimerkiksi uusia opetusmenetelmiä ja koulukulttuuri on muuttunut suvaitsevammaksi. Myös opetuksen laadun ja oppimistulosten on havaittu parantuneen. Nämä ovat Suomea koskevia tuloksia tuoreesta kansainvälisestä selvityksestä, jossa on tarkasteltu EU:n Erasmus+ -ohjelman täydennyskoulutushankkeiden vaikutuksia peruskouluissa ja lukioissa.

Erasmus+ -ohjelmassa rahoitetaan kansainvälistä toimintaa, kuten oppilaiden, opiskelijoiden ja oppilaitosten henkilökunnan oppimiseen liittyvää liikkuvuutta. Päiväkotien ja koulujen opettajien kohdalla liikkuvuus tarkoittaa täydennyskoulutusjaksoa ulkomailla. Käytännössä kyse on erilaisista kursseista ja koulutuksista sekä kollegan työn seuraamisesta tai opettamisesta ulkomaisessa yhteistyökoulussa. Vuosittain näille jaksoille osallistuu noin 800 suomalaista.

Täydennyskoulutuksen taustalla on aina hanke, joka jo Erasmus+ -ohjelman tavoitteiden mukaisesti perustuu koulun kehittämistarpeisiin. Rahoitusta hankkeelle hakee organisaatio, eli esimerkiksi koulu tai kunnan sivistystoimi. Opettajien koulutustarpeet siis määrittelee koulu.

Selkeimmin vaikutukset näkyvät koulukulttuurin muutoksina

Opettaja parantaa täydennyskoulutuksessa omaa osaamistaan, kuten kielitaitoa tai kansainvälisen toiminnan valmiuksia, ja saa myös tietoa opetusmenetelmistä ja uutta perspektiiviä omaan työhönsä. Selvityksen tulokset osoittavat kuitenkin, että jakson vaikutukset ulottuvat laajemmalle kouluyhteisöön.

Selvityksestä Suomen osalta vastannut Satu Niemelä toteaa, että täydennyskoulutushankkeiden vaikutukset näkyivät selvimmin koulukulttuurin muutoksina: ”Kansainväliset asiat olivat enemmän esillä koulun arjessa ja innostivat uusia opettajia ja oppilaita mukaan toimintaan. Koulun ilmapiiri muuttui avoimemmaksi ja suvaitsevammaksi. Tätä mieltä olivat koulujen rehtorit ja opettajat – nekin, jotka eivät itse olleet täydennyskoulutuksessa.”

Opettajat – ja myös oppilaiden vanhemmat – uskoivat, että hanke oli auttanut koulun kehittämisessä ja strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Vanhemmat kokivat lisäksi oppimistulosten ja opetuksen laadun parantuneen opettajan ulkomaisen täydennyskoulutuksen tuloksena. Valtaosa vanhemmista piti koulun roolia tärkeänä oppilaille tarpeellisten kansainvälisyystaitojen kehittämisessä. Opettajan täydennyskoulutus ulkomailla nähtiin tässä hyväksi välineeksi.

Oppilaatkin huomasivat positiivisia vaikutuksia: täydennyskoulutuksessa ollut opettaja piti entistä mielenkiintoisempia oppitunteja ja antoi aikaisempaa kiinnostavampia projekti- ja kotitehtäviä. Opettaja oli myös aiempaa innostuneempi uuden teknologian hyödyntämisestä. Opettajan kautta saatiin tietoa koulunkäynnistä toisessa maassa ja myös kontakteja oppilaisiin.

Tuloksina myös kansainvälistä vertailutietoa

Nyt julkaistut Suomea koskevat tulokset ovat osa laajempaa selvitystä, jota koordinoi Liettuan kansallinen Erasmus+ -toimisto. Suomen lisäksi mukana ovat myös Puola, Saksa ja Viro. Selvityksessä kartoitettiin sitä, miten hyvin ohjelman tavoitteet toteutuvat täydennyskoulutushankkeissa, miten toiminnan vaikutukset näkyvät kouluyhteisössä ja miten pitkäkestoisia tuloksia toiminnalla saavutetaan.

Suomen aineisto kerättiin kyselyllä, johon vastasi 250 opettajaa tai rehtoria, 150 oppilasta ja 109 vanhempaa. Mukana oli 56 koulua. Lisäksi tehtiin ryhmähaastatteluja, joihin osallistui parikymmentä opettajaa ja rehtoria.

Lue lisää selvityksestä


(TL | 3.4.2017)

Seuraa meitä Facebookissa

Kansainvälisyyttä kouluille

Erasmus+_yleissivistavalle_KA1.jpg

Kuva: Satu Haavisto

Avaintoimi 1: Liikkuvuus

Yleissivistävän koulutuksen liikkuvuustoiminnot tukevat koulun opetushenkilöstön sekä koulun kehittämistoimintaan osallistuvan henkilöstön lyhytkestoista (2 päivän – 2 kuukauden) opetustyötä ja kouluttautumista ulkomailla.

Liikkuvuusjaksojen rahoitus on hankemuotoista ja hankkeen kestoaika on yksi tai kaksi vuotta. Hanketoiminnan tulee perustua koulun/konsortion tarpeisiin.

Yleissivistävän koulutuksen liikkuvuustoiminnot:

  • Ammatillinen kehittyminen ulkomailla
    - kurssille tai muuhun koulutustapahtumaan osallistuminen
    - job shadowing/observointi partnerikoulussa tai muussa alalle relevantissa organisaatiossa
  • Opetusjakso ulkomailla
    - opetushenkilöstöön kuuluva opettaa partnerikoulussa

Kuka voi hakea?

Koulu hakee liikkuvuushakemuksella tukea yhdelle tai useammalle henkilöstöönsä kuuluvalle. Opetushenkilöstön liikkuvuuteen voivat osallistua opettajat, rehtorit, muut opetushenkilöstöön kuuluvat sekä koulun kehittämistoimintaan osallistuva henkilöstö. Oppilaat eivät voi liikkua tässä hanketyypissä, mutta he voivat liikkua avaintoimi 2 kumppanuushankkeissa.

Suomessa tukikelpoiset koulut ovat:

  • päiväkodit ja esikoulut
  • peruskoulut
  • lukiot
  • erityiskoulut
  • taiteen perusopetuksen oppilaitokset
  • ammatilliset oppilaitokset, vain yleissivistävien aineiden osalta

Myös konsortio voi hakea tukea:

  • konsortiohakemuksen tekee yleensä koulutuksen järjestäjä ( yl. kunta) min. kahdelle nimetylle koululleen
  • konsortion rooli on budjetin hallinnointi, loppuraportin tekeminen ja aktiviteettien koordinointi niin, että hankkeen päämäärät saavutetaan ja sen vaikutus maksimoituu
  • vain koulu voi olla liikkuvuuden lähettävänä tahona, joten koulutuksen järjestäjä ei voi olla liikkuvuuden lähettävänä tahona

Liikkuvuuden tavoitteet

Liikkuvuuden tulee vastata koulun tarpeita ja kehittää opetushenkilöstön tietoja ja taitoja, esimerkiksi esimiesten johtamistaitoja ja opettajien kykyä vastata oppilaiden tarpeisiin, laajentaa koulun eurooppalaista ulottuvuutta ja kehittää uudenlaisia sekä parempia opetusmenetelmiä. Esimerkiksi opetushenkilökunta voi osallistua kielikursseille tai kehittää TVT-taitojaan.

Mitä liikkuvuushankkeet tuovat organisaatioille?

  • lisääntynyttä valmiutta ja kykyä työskennellä kansainvälisesti: parempaa johtamista ja parempia kansainvälistymisstrategioita, vakiintunutta yhteistyötä kumppaneiden kanssa, kansainvälisten hankkeiden parempaa laatua
  • innovatiivisia tapoja toimia kohderyhmien kanssa; esimerkiksi houkuttelevampia koulutus- tai kurssiohjelmia, opetushenkilöstön lisääntynyttä pätevyyttä, menetelmiä vaihtojaksojen aikana hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen, tehokkaampia tapoja toimia paikallisyhteisöjen hyväksi
  • modernimpaa, dynaamisempaa, sitoutuneempaa ja ammattimaisempaa organisaatioympäristöä: mm. valmiutta omaksua uusia käytäntöjä ja menetelmiä omaan toimintaan, henkilöstön kehittämisen strategista suunnittelua

Ohjelmassa mukana olevat maat

  • EU-maat (Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Kroatia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tsekki, Unkari, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta)
  • ETA/Efta -maat: Norja, Islanti ja Liechtenstein
  • Ehdokasmaa: Turkki ja Makedonia

Miten eteenpäin?

Hakuohjeet löytyvät Hakijalle-sivulta.

Hakulomakkeessa koulun/konsortion tarpeet ja kehittämistavoitteet ilmoitetaan kohdassa ”European Development Plan”, joka koostuu neljästä eri kysymyksestä:

  1. koulun kehittämistarpeet ja kansainvälistyminen,
  2. liikkuvuuden vaikutukset oppilaisiin, kollegoihin ja koko kouluun,
  3. uusien tietojen ja taitojen integrointi OPSiin ja koko koulun toimintaan ja
  4. mahdollinen eTwinning -työkalun käyttö.

Lisätietoja: