Yleissivistävän koulutuksen Erasmus+ hankkeille suunnattu School Education Gateway
Katso video

Kielten opetus alkaa Suomessa myöhään muihin Euroopan maihin verrattuna

Useimmissa Euroopan maissa vieraiden kielten opetus alkaa 6─7 vuoden iässä. Esikouluikäisinä opinnot aloitetaan Puolassa, Kyproksella ja Belgian saksankielisessä yhteisössä. Aloitusikä on koulujen päätettävissä ainoastaan Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.

Tämä käy ilmi vasta julkaistusta Eurydice-raportista Key Data on Languages at School in Europe – 2017 Edition. Raportissa tarkastellaan aloittamisiän lisäksi muun muassa kielitarjontaa, opetustuntimääriä, maahanmuuttajaoppilaiden saamaa tukea sekä opettajien koulutusta.

Englannin ylivaltaa jatkuu

Englanti on melkein kaikissa Euroopan maissa eniten opiskeltu kieli. EU-maissa vuonna 2014 yli 97 % oppilaista perusopetuksen luokkia 7─9 vastaavalla tasolla opiskeli englantia, Suomessa yli 99 %.

Kuva: Englantia opiskelevien oppilaiden määrän kehitys 2005, 2014. Eurydice: Key Data on Languages 2017

Toiseksi eniten Euroopan maissa opiskeltiin ranskaa (33 %), kolmanneksi eniten saksaa (23 %) ja neljänneksi eniten espanjaa (13,1 %). Ranskan ja saksan opiskelu on vähentynyt 3─4 prosenttiyksikköä vuodesta 2005, kun taas espanjan kasvanut yli viidellä prosenttiyksiköllä.

Suomessa kielivalinnat seuraavat samaa trendiä. Vuonna 2014 saksaa opiskeli noin 10 % ja ranskaa vajaa 6 %. Vähennys vuoteen 2005 verrattuna oli saksan kohdalla jopa 6 prosenttiyksikköä. Espanjaa opiskeli 2 % yläluokkien oppilaista vuonna 2014.

Kielivalinnoissa ero Ruotsiin on merkittävä. Naapurimaan oppilaista ranskaa opiskeli lähes 16 % ja saksaa yli 19 % yläluokkien oppilaista. Ruotsissakin näiden kielten ja erityisesti saksan opiskelu on vähentynyt, kun taas espanjaa opiskelevien määrä oli 44 % ja kasvanut aikaisemmasta noin 15 prosenttiyksiköllä.

Lue lisää

Key Data on Languages at School in Europe. 2017 Edition. Eurydice report. (pdf)

Lisätietoja: Kristiina Volmari (kristiina.volmari[at]oph.fi)

Seuraa meitä Facebookissa

Kansainvälisyyttä kouluille

Erasmus+_yleissivistavalle_KA1.jpg

Kuva: Satu Haavisto

Avaintoimi 1: Liikkuvuus

Yleissivistävän koulutuksen liikkuvuustoiminnot tukevat koulun opetushenkilöstön sekä koulun kehittämistoimintaan osallistuvan henkilöstön lyhytkestoista (2 päivän – 2 kuukauden) opetustyötä ja kouluttautumista ulkomailla.

Liikkuvuusjaksojen rahoitus on hankemuotoista ja hankkeen kestoaika on yksi tai kaksi vuotta. Hanketoiminnan tulee perustua koulun/konsortion tarpeisiin.

Yleissivistävän koulutuksen liikkuvuustoiminnot:

  • Ammatillinen kehittyminen ulkomailla
    - kurssille tai muuhun koulutustapahtumaan osallistuminen
    - job shadowing/observointi partnerikoulussa tai muussa alalle relevantissa organisaatiossa
  • Opetusjakso ulkomailla
    - opetushenkilöstöön kuuluva opettaa partnerikoulussa

Kuka voi hakea?

Koulu hakee liikkuvuushakemuksella tukea yhdelle tai useammalle henkilöstöönsä kuuluvalle. Opetushenkilöstön liikkuvuuteen voivat osallistua opettajat, rehtorit, muut opetushenkilöstöön kuuluvat sekä koulun kehittämistoimintaan osallistuva henkilöstö. Oppilaat eivät voi liikkua tässä hanketyypissä, mutta he voivat liikkua avaintoimi 2 kumppanuushankkeissa.

Suomessa tukikelpoiset koulut ovat:

  • päiväkodit ja esikoulut
  • peruskoulut
  • lukiot
  • erityiskoulut
  • taiteen perusopetuksen oppilaitokset
  • ammatilliset oppilaitokset, vain yleissivistävien aineiden osalta

Myös konsortio voi hakea tukea:

  • konsortiohakemuksen tekee yleensä koulutuksen järjestäjä ( yl. kunta) min. kahdelle nimetylle koululleen
  • konsortion rooli on budjetin hallinnointi, loppuraportin tekeminen ja aktiviteettien koordinointi niin, että hankkeen päämäärät saavutetaan ja sen vaikutus maksimoituu
  • vain koulu voi olla liikkuvuuden lähettävänä tahona, joten koulutuksen järjestäjä ei voi olla liikkuvuuden lähettävänä tahona

Liikkuvuuden tavoitteet

Liikkuvuuden tulee vastata koulun tarpeita ja kehittää opetushenkilöstön tietoja ja taitoja, esimerkiksi esimiesten johtamistaitoja ja opettajien kykyä vastata oppilaiden tarpeisiin, laajentaa koulun eurooppalaista ulottuvuutta ja kehittää uudenlaisia sekä parempia opetusmenetelmiä. Esimerkiksi opetushenkilökunta voi osallistua kielikursseille tai kehittää TVT-taitojaan.

Mitä liikkuvuushankkeet tuovat organisaatioille?

  • lisääntynyttä valmiutta ja kykyä työskennellä kansainvälisesti: parempaa johtamista ja parempia kansainvälistymisstrategioita, vakiintunutta yhteistyötä kumppaneiden kanssa, kansainvälisten hankkeiden parempaa laatua
  • innovatiivisia tapoja toimia kohderyhmien kanssa; esimerkiksi houkuttelevampia koulutus- tai kurssiohjelmia, opetushenkilöstön lisääntynyttä pätevyyttä, menetelmiä vaihtojaksojen aikana hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen, tehokkaampia tapoja toimia paikallisyhteisöjen hyväksi
  • modernimpaa, dynaamisempaa, sitoutuneempaa ja ammattimaisempaa organisaatioympäristöä: mm. valmiutta omaksua uusia käytäntöjä ja menetelmiä omaan toimintaan, henkilöstön kehittämisen strategista suunnittelua

Ohjelmassa mukana olevat maat

  • EU-maat (Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Kroatia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tsekki, Unkari, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta)
  • ETA/Efta -maat: Norja, Islanti ja Liechtenstein
  • Ehdokasmaa: Turkki ja Makedonia

Miten eteenpäin?

Hakuohjeet löytyvät Hakijalle-sivulta.

Hakulomakkeessa koulun/konsortion tarpeet ja kehittämistavoitteet ilmoitetaan kohdassa ”European Development Plan”, joka koostuu neljästä eri kysymyksestä:

  1. koulun kehittämistarpeet ja kansainvälistyminen,
  2. liikkuvuuden vaikutukset oppilaisiin, kollegoihin ja koko kouluun,
  3. uusien tietojen ja taitojen integrointi OPSiin ja koko koulun toimintaan ja
  4. mahdollinen eTwinning -työkalun käyttö.

Lisätietoja: