Viestinnän kohderyhmät

Kohderyhmien valinta ohjaa viestinnän toteuttamista. Kohderyhmä määrittää viestinnän sisällön, tyylin ja viestintäkanavat. Viestinnän kohderyhmät voidaan jakaa sisäisen ja ulkoisen viestinnän kohderyhmiin.

1. Sisäinen viestintä

Sisäinen viestintä varmistaa ajantasaisen tiedonkulun sekä innostaa, osallistaa ja tarjoaa vaikuttamismahdollisuuden. Se luo perustan ulkoiselle viestinnälle ja motivoi mukaan toimintaan. Onnistumisen varmistamiseksi kannattaa laatia sisäisen tiedottamisen pelisäännöt ja sopia viestintävastuut: kuka tiedottaa, kenelle ja miten/mitä kanavaa käyttäen.

Sisäisen viestinnän kanavia voivat sähköpostin, kokousten ja tapaamisten lisäksi olla hankkeen verkkosivut ja erilaiset sosiaalisen median alustat ja blogit.

Sisäisen viestinnän kohderyhmiä ovat hankkeessa mukana olevat toimijat kuten organisaation/oppilaitoksen/yrityksen johto, muu henkilökunta, potentiaaliset osallistujat sekä yhteistyökumppanit.

2. Ulkoinen viestintä

Ulkoisen viestinnän tavoitteena on tehdä hanketta ja sen tuloksia tunnetuksi hankkeen ulkopuolisille tahoille ja laajemmalle yleisölle. Mieti ketä haluat puhutella! Rajattu kohderyhmä on parempi valinta kuin yrittää epämääräisesti tavoittaa ”suurta yleisöä”. Viestintäkanava ja viestinnän tyyli valitaan kohderyhmän mukaan.

Ulkoisen viestinnän kanavia voivat olla seminaarit, tapahtumat, esitelmät/esitykset, ”avoimet ovet”, verkkosivut, blogit, sosiaalinen media, julkaisut (esim. raportit, esitteet, toimintakertomukset), tiedotteet tai jutut perinteisessä mediassa.

Ulkoisen viestinnän kohderyhmiä ovat asiakkaat ja muut sidosryhmät, viranomaiset, hankkeen hallinnoijat ja rahoittajat sekä perinteinen media.