Harjoittelijavaihto vetää Chileen
”Kun näin Chilessä valkokankaalta ihmisten tanssivan sateenvarjojen alla kumisaappaat jalassa tangoa keskellä Seinäjoen katua lapsia välissään, liikutuin valtavasti”, kertoo professori Lillian Gonzales ensikosketuksestaan suomalaiseen kulttuuriin. Siitä alkoi Suomen ja Chilen välinen harjoitteluyhteistyö.
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn Latinalaisen Amerikan yhteistyö alkoi tiivistyä 10 vuotta sitten CIMOn, suomalaisten korkeakoulujen ja korkeakoulujen rehtorien tekemän seminaarimatkan jälkimainingeissa. Matkan aikana etsittiin myös paikallisia yhteistyökumppaneita Latinalaisesta Amerikasta, esimerkiksi Chilestä.
Yhteistyö on jatkunut näihin päiviin saakka vaihtelevalla intensiteetillä. Nyt huhtikuussa 2011 chileläisiä rehtoreita vieraili Suomessa, Suomen yliopistojen rehtorien-neuvoston vieraana. Chileläiset rehtorit keräsivät ajankohtaista tietoa suomalaisesta koulutussektorista ja kartoittivat samalla myös uusia yhteistyömahdollisuuksia suomalaisoppilaitosten kanssa.
Suomen Chilen suurlähetystön mukaan Chilessä mielenkiinto Suomea kohtaan on lisääntynyt, erityisesti koulutuksen, tutkimuksen ja innovaation alalla. CIMOn pitkäaikaisen yhteistyökumppanin, professori Lillian Gonzalesin mukaan Suomen ja Chilen välillä yhteistyön lisääminen olisi toivottavaa opintoihin liittyvän harjoittelun lisäksi myös esimerkiksi opiskelija- ja muussa akateemisessa vaihdossa.
Nyt 10 vuotta maittemme välisen opiskelijavaihtoyhteistyön aloittamisen jälkeen Chileen lähtevien suomalaisten opiskelijoiden ja harjoittelijoiden määrä on kuitenkin jo kuusinkertaistunut.
Vuonna 2009 Chileen suuntasi yhteensä viitisenkymmentä opiskelijaa ja harjoittelijaa. CIMOn harjoittelijoita Chileen lähtee nykyisin vuosittain noin 20.
Opiskelijoita Chileen eri aloilta
Suomalaiset harjoittelijat sijoittuvat Chilessä aloille, joissa Suomi on saavuttanut menestystä tai onnistumisia ja jotka Chilessä on asetettu keskeisiksi kehittämisalueiksi, tai jotka ovat molempien maiden yhteisiä kiinnostuksen kohteita kuten metsä- tai kaivosteollisuus.
Harjoittelijoita on sijoittunut erityisesti Keski-Chileen Araukanian alueelle, mutta myös Santiagoon ja muuallekin Chileen.
Suomalaiset harjoittelijat opiskelevat hyvin eri aloja, kuten sosiaali- ja humanistisia tieteitä, kansainvälistä kauppaa, hammaslääketieteitä tai metsätieteitä. Lillian Gonzalesin mukaan harjoittelijat ovat olleet Chilessä eräänlaisia ”Suomen lähettiläitä” ja he avanneet ovia uusille suomalaisharjoittelijoille.
Paikalliset työnantajat ovat Lillian Gonzalesin mukaan yllättyneet positiivisesti harjoittelijoiden osaamisen tasosta. Suomalais-harjoittelijoille leimaa-antavia piirteitä ovat Lillian Gonzalesin mukaan ammattimaisuus, itsenäisyys, monikielisyys, ja monet heistä puhuvat chileläisten mielestä espanjaa jopa lähes aksentitta.
Mikä harjoittelijoita kiehtoo Chilessä?
Selvitysten mukaan Chileen on hakeuduttu eri syistä, kuka tuttavien ja aiempien positiivisten kokemuksen perusteella, kuka puhtaasti opintojen ja tulevaisuuden-suunnitelmien perusteella. Joku on ollut Chilessä aiemmin opiskelemassa tai matkustellut siellä, tai hänellä on ystäviä tai tuttavia Chilessä. Jollakin on ollut mielessä kokemuksen kerääminen ja tietojen syventämien Latinalaiseen Amerikkaan ja Chileen liittyen, aikomuksenaan hakeutua sinne myöhemmin työskentelemään.
Jollakin on ollut mielessä hyödyntää siellä opittuja taitoja ja tietoja myöhemmin Latinalaiseen Amerikkaan liittyvissä kansainvälisissä tehtävissä, tai työskentelemällä alueella suomalaisfirman tai suomalaisorganisaation palveluksessa.
Chileen on hakeuduttu myös tiettyjen, Chilessä vahvojen alojen takia kuten metsäala tai halun tehdä ruohonjuurityötä Chilen alkuperäiskansojen parissa takia. Joillekin Chileen hakeutuminen on ollut myös puhdasta sattumaa.
Haasteita suomalaisharjoittelijoille Chilessä ovat asettaneet niin paikallinen työkulttuuri kuin aika ajoittain työympäristökin, sekä tietyissä tapauksissa myös sellaiset asiat kuin köyhyys ja koulutustaso. Eriasteiset haasteet lienevät kuitenkin itsestäänselvyys, kun puhutaan harjoittelujaksosta oman kulttuurin ulkopuolella.
Harjoittelujaksossahan on aina kyse oppimisprosessista: oppimisesta uusissa ympäristöissä ja kulttuurisesti, ongelmien ratkaisemista ja haasteiden voittamista.
Teksti ja kuvat: Jaana Mutanen
Tämä artikkeli samoin kuin Suomen Madridin-instituutin johtajan, professori Martti Pärssisen haastattelu Suomi näkyy Latinalaisessa Amerikassa on julkaistu Expatrium-lehden numerossa 71.