Hanketapaamisessa Jalasjärvellä Paula Kurikka-Oja (vas.) kertoi sikalan toiminnasta

REN-projektissa löydettiin vastauksia maaseutualueiden haasteisiin

Rural European Network -projektiin osallistui yhteensä kahdeksan kuntaa Suomesta, Ruotsista, Italiasta, Espanjasta ja Kroatiasta. Suomesta mukana oli Jalasjärven kunta, jossa hankkeen yhteyshenkilönä ja koordinaattorina toimi vuoden 2015 loppuun saakka markkinointisihteeri Taru Patteri.

Yhteisiä haasteita ratkomassa

Patterin mukaan hankkeen lähtökohtana oli havainto, että maaseutualueiden kohtaamat haasteet ovat eri puolilla Eurooppaa hyvin samankaltaisia. Keskeisin niistä on väestörakenteen muutos eli se, että alueiden väestö vanhenee, kun nuoret muuttavat työn perässä muualle. Hankkeessa keskityttiinkin ennen muuta pohtimaan sitä, kuinka saada uutta potkua sekä alueelle suuntautuvaan matkailuun että siellä harjoitettavaan yritystoimintaan. Näin nuorilla olisi nykyistä paremmat edellytykset jäädä kotiseudulleen asumaan ja työskentelemään.

- Hankkeen puitteissa meillä oli useita tapaamisia, joita isännöi aina joku partnerimaa. Tapaamisten aikana pidettiin muun muassa yhteisiä workshoppeja ja lisäksi teimme yritysvierailuja alueen yrityksiin, Taru Patteri kertoo.

Patterille itselleen jäivät mieleen erityisesti vierailut ruotsalaisissa mikroyrityksissä, joissa tuotteistaminen ja markkinointi oli hoidettu esimerkillisesti.

Suomalaisilla paljon annettavaa muille

Patterin mielestä yhteiseurooppalaisten hankkeiden suola on juuri siinä, että yhdelle on jotain täysin uutta se, mikä toiselle on itsestäänselvyys. Suomalaisista käytännöistä erityisesti nuorten työpajatoiminta oli asia, josta kaikkien muiden partnerimaiden edustajat olivat erittäin kiinnostuneita ja he halusivat kuulla siitä lisää. Toinen huomiota herättänyt asia oli suomalainen järjestelmällisyys.

-Meillä usein moititaan byrokratiaa ja sitä, että kaikkeen pitää olla sääntö. Eteläeurooppalaisten mielestä on vain hyvä, että on olemassa joku viranomainen, jonka puoleen voi esimerkiksi maaseutuasioissa kääntyä ja kysyä neuvoa”, hän kertoo.

Alueen ihmisten oma aktiivisuus tärkeää

Millaisia keinoja hankkeen aikana sitten löydettiin esimerkiksi maaseudun autioitumisen ehkäisemiseen?

- Tärkeintä on se, että nykyiset asukkaat saadaan toimimaan oman alueensa edun mukaisesti ja sen puolesta ja siksi esimerkiksi meillä Jalasjärvellä oli myös kuntapäättäjiä tiiviisti mukana hankkeessa, Patteri kuvaa.

Hankkeen aikana vaihdettiin kokemuksia myös siitä, miten erilaisia Euroopan unionin tarjoamia rahoitusinstrumentteja on mahdollista hyödyntää kuntalaisten oman aktiivisuuden tukemisessa.

- Esimerkiksi Leader-rahoitus oli kroatialaisille aivan uusi asia, kun taas meillä Suomessa sitä on hyödynnetty jo vuosikaudet, Patteri täsmentää.

Hankkeen tuloksena uusia yhteistyökuvioita

Taru Patterilla on selvä näkemys siitä, mikä on REN-projektin kaltaisten hankkeiden rooli ja tärkein anti alueiden kehittämisen näkökulmasta.

- Kyse on tällaisessa alueiden ja toimintojen kehittämisessä siitä, että projektin tehtävä on auttaa ihmisiä auttamaan itse itseään. Kun hankkeen aikana on syntynyt kahdenvälisiä kontakteja, osapuolten välinen yhteistyö voi jatkua myös hankkeen päättymisen jälkeen. Eli kun asiat etenevät ilman projektia, se on täyttänyt tavoitteensa, hän arvioi.

Näin on tapahtunut myös tässä hankkeessa, sillä osapuolet virittelevät jo hankkeen jälkeistä yhteistyötä.

- Joku saattaisi kysyä, että mitä se tällainen hanketapaamisissa palaveeraaminen oikein hyödyttää. Mutta kyllä se vain niin on, että kun pannaan samojen haasteiden kanssa painivat ihmiset saman pöydän ääreen, niin he kehittelevät yhdessä sellaisia yhteistyökuvioita ja ratkaisuja, joita ei muuten ehkä koskaan syntyisi, Patteri vetää yhteen hankkeen vaikutuksia.

Teksti: Marko Jääskeläinen
Kuva: Taru Patteri