Osana hanketta järjestettiin seminaari Malmössä

3i-hanke muistuttaa Euroopan unionin peruspilareista

Maahanmuutosta puhuttaessa päällimmäisenä ovat usein mielikuvat pakolaisista, jotka hakevat Suomesta turvapaikkaa paetakseen kotimaansa sotaa. Ilmiö on kuitenkin huomattavasti laajempi, etenkin, kun työperäinen maahanmuutto lisääntyy koko ajan. Suomalaisviranomaisten valmiudet kohdata maahanmuuttajia kaipasivat kuitenkin kohennusta ja näin syntyi 3i-hanke. Samalla se haluaa muistuttaa EU:n toiminnan peruspilareista – integraatiosta, inkluusiosta ja kansainvälistymisestä.

Taustalla omat kokemukset

Irlannista kotoisin olevan Kalajoen kaupungin kansainvälisten asioiden päällikön William O’ Gormanin mukaan hankeidean taustalla olivat hänen omat kokemuksensa. Hän huomasi, kuinka hankalaa sinänsä arkipäiväisten asioiden hoitaminen saattaa olla, kun molemmat osapuolet eivät puhu äidinkielenään suomea.

-Lapseni oli sairas ja soitin paikalliseen terveyskeskukseen varatakseni hänelle lääkäriajan. Kyllä se aika hankalaa oli, O’ Gorman kertoo.

Hänen mukaansa samantyyppisiä tilanteita tulee eteen muillakin sektoreilla kuin terveydenhoidossa. Toisaalta ilmiö koskettaa tulevaisuudessa entistä suurempaa ihmisjoukkoa, sillä esimerkiksi Hanhikiven ydinvoimalatyömaan arvioidaan tuovan Kalajoelle 3000 uutta, pääasiassa ulkomaalaista asukasta.

-Se on tosi iso juttu 13 000 asukkaan kaupungille, O’ Gorman sanoo.

Viisi maata ja kaupunkia

Koordinaattorina toimivan Kalajoen kaupungin lisäksi hankkeessa on mukana neljä muuta kaupunkia: Ruotsista Malmö, Italiasta Pordenone, Liettuasta Kaunas ja Montenegrosta Herceg Novi. Jokaisella niistä on omanlaistaan erityisosaamista, joka hankkeen myötä tulee kaikkien käyttöön. Esimerkiksi Malmössä on paljon kokemusta maahanmuuttajista, Italiassa puolestaan maahanmuuttajalasten integroimisesta paikalliseen koulujärjestelmään.

-Kalajoelle on suuresti hyötyä eritoten italialaisten kokemuksista, koska tänne tulee tulevaisuudessa maahanmuuttajien mukana paljon lapsia, joiden koulutus meidän täytyy järjestää, O’ Gorman toteaa ja jatkaa;

-Kuinka opetus organisoidaan, mitä eri uskonnot vaikuttavat, entäs ruokakulttuuri ja -tavat? Kaikkea tällaista pitää miettiä.

Kolmiosaisia seminaareja

Hankkeen aikana järjestetään yhteensä viisi seminaaria, yksi kussakin partnerimaassa. Jokaisella seminaarilla on oma teemansa: esimerkiksi Malmössä teemana on terveydenhoito ja Montenegrossa sosiaalityö ja romanit. Ideana on, että hankkeessa mukana olevien kaupunkien samalla alalla työskentelevät ihmiset kokoontuvat yhdessä saman teeman ympärille oppimaan toisiltaan ja jakamaan kokemuksia toistensa kanssa.

-Seminaarit koostuvat asiantuntijaluennoista, workshopeista ja työryhmätyöskentelystä sekä käynneistä paikallisissa vierailukohteissa. Kalajoelta seminaareihin osallistuu noin 10 hengen delegaatio, O’ Gorman taustoittaa.

Yksi tärkeä osa hanketta on myös paikallisväestön sitouttaminen. Menetelmäksi on valittu online-kysely, johon ihmisiä kannustetaan vastaamaan ja josta tiedotetaan mahdollisimman laajasti. Kyseessä ei ole tieteellisten mittareiden mukaan kattava tutkimus, mutta ei sitä sellaiseksi ole tarkoitettukaan.

-Kyselyn tarkoituksena on kuulla ihmisten mielipiteitä hankkeemme teemoista ja sitä kautta myös osaltaan vaikuttaa asenteisiin. Olemme kokeneet, että siihen tämä kysely on ollut hyvä työkalu, O’ Gorman kertoo.

Parhaat käytännöt yksiin kansiin

Hankkeen yhtenä konkreettisena tuloksena tulee olemaan 3i-manuaali. Siinä kootaan yhteen hankkeen aikana esiin nousseet parhaat käytännöt eri osa-alueilta.

-Taustastamme riippumatta olemme kaikki yhteiskunnan tasavertaisia jäseniä opiskeluineen, töineen ja harrastuksineen. Hankkeemme on ollut menestys, kun tämäntyyppinen asenne leviää entistä laajemmalle ja olen varma, että niin tapahtuu.

Teksti: Marko Jääskeläinen
Kuva: Kalajoen kaupunki