Young Europe 2: Multilingual Creation and Education in Theatre

Pääjärjestäjä:
European Theatre Convention (Ranska)
Yhteisjärjestäjät:
Helsingin Kaupunginteatteri (Suomi)
Basisches Staatstheater (Saksa)
Cyprus Theatre Organization (Kypros)
Det Norske Teatret (Norja)
Miskolc National Theatre (Unkari)
De Toneelmakerij (Alankomaat)
Theater an der Parkaue (Saksa)
Théâtre Jeune Public de Strasbourg d’Alsace (Ranska)
EU-tuki: 200 000 euroa
Hankejakso: 1.10.2011–30.9.2013
Verkkosivu: www.etc-cte.org

Young Europe 2 -hankkeessa on mukana 8 eurooppalaisen teatterin yhteistyöjärjestön ETC:n (European Theatre Convention) jäsenteatteria. Helsingin Kaupunginteatteri tuotti yhdessä berliiniläisen lasten- ja nuortenteatteri Theater an der Parkauen kanssa näytelmäkäsikirjoituksen, jonka saksalaiset ja suomalaiset nuoret kirjoittivat yhteisöllisellä käsikirjoitustyökalu Noodilla. Näytelmä kirjoitettiin englanniksi ja käännettiin saksaksi ja suomeksi. Näytelmä toteutettiin molemmissa maissa osana teatterin ohjelmistoa. Tuotannot nähtiin sekä Berliinissä että Helsingissä. Young Europe 2 -hanke päättyy 13.–16. toukokuuta 2013 festivaaliin, jonka aikana nähdään kaikki 7 hankkeen aikana syntynyttä esitystä.

Haastateltavina yleisötyövastaava Mirja Neuvonen (MN, Helsingin kaupunginteatteri), kirjailija, teatteri-ilmaisun ohjaaja Emma Puikkonen (EP) ja koululainen Airiin Pakarinen (AP, Sibelius-lukio)

Kuva © Matthias Broneske (Berliini)


Kohti hanketta: miten osallistaa nuoria teatterin pariin?

MN: Osallistumisemme Young Europe 2 -hankkeeseen juontaa jo vuoteen 2007, kun aloitin Helsingin Kaupunginteatterin ensimmäisenä yleisötyövastaajana. Pohdimme yhdessä apulaisjohtaja, ohjaaja Kari Rentolan kanssa, miten haluaisimme fokusoida yleisötyötä. Tuusulan kouluampumistapauksen jälkeen pohdimme, voisiko verkossa kirjoittamisen avulla tavoittaa nuoria, jotka eivät harrasta teatteria tai taiteita?

Kuulimme, että eurooppalainen teatterialan järjestö European Theater Convention (ETC) on rakentamassa hanketta, jossa tehdään uusia kevytrakenteisia näytelmiä nuorille 8 eurooppalaisen teatterin yhteistyönä. Siihen sisältyi ammattilaisten ja ideoiden vaihtoa sekä ajatus monikielisyydestä yhtenä kantavana teemana. Me lähdimme iloisina mukaan.

Saimme työpariksi berliiniläisen Theater an der Parkauen. Olemme ainoa kaksikko, joka otti nuoret tällä tavalla mukaan vastuulliseen rooliin hankkeen toteutuksessa. Muut hämmästelivät, että uskallatteko antaa nuorten itse kirjoittaa näytelmän? Tavoitehan oli saada kaksi uutta tuotantoa ammattiteattereiden ohjelmistoon.


Noodi: kirjoittaminen rytmitti elämää

MN: Metropolia Ammattikorkeakoulu teki noihin aikoihin vuonna 2008 rakennerahaston tuella Medios-hanketta. Sen yhdeksi osaksi muodostui Noodi-verkkokäsikirjoitustyökalun rakentaminen. Työnjako meni niin, että Kaupunginteatteri vastasi sisällöstä ja Metropolia teknisestä toteutuksesta.

EP: Minä olin mukana Noodin kehittämisessä. Siinä yhdistyy tekstinkäsittelyohjelma ja sosiaalinen media. Se on opintoympäristötyyppinen alusta, jossa voi kommentoida toisten tekstejä. Teimme Metropolian opiskelijoiden kanssa pilottituotannon ennen Young Europe 2 -hanketta. Noodi on käytössä yhä, tällä hetkellä mm. kolme koululuokkaa kirjoittaa sillä pienoisnäytelmiä.

Young Europea varten järjestettiin avoin haku pääkaupunkiseudulla asuville 16–18-vuotiaille nuorille. Kolmesta ennakkotehtävästä kaksi piti tehdä englanniksi, koska se oli käsikirjoittamisen kieli. Tehtävissä korostettiin, että tämä ei ole pilipalia, vaan teatteriesitykseen tähtäävä prosessi.

AP: Kuulin hankkeesta myöhään ja ennakkotehtäväni olivat päivän myöhässä. Jouduin tekemään tehtävät todella kiireessä ja vielä englanniksi. Oli se aika tuskaa. Sitten tuli soitto ja pyyntö haastatteluun, siitä se lähti.

EP: Projektiin valittiin yhteensä 8 nuorta käsikirjoittajaa, 4 Suomesta ja 4 Saksasta. Kaikki kirjoittivat tasa-arvoisina nimimerkeillä eivätkä kirjoittajat tienneet toistensa kotimaata tai sukupuolta.

AP: Kirjoittamisesta tuli rutiini ja se rytmitti elämää. Meidän piti lähettää tekstit Noodiin kaksi kertaa viikossa. Kävimme koko ajan läpi toistemme tekstejä ja kommentoimme niitä. Huomasin, että aloin puoliksi ajatella englanniksi.

Kuva © Raili Petäjistö (Helsinki)


Verkossa keskusteltiin ja kommentoitiin kiihkeästi

EP: Kirjoittamisessa oli ensin materiaalivaihe. Annoimme Saksan kollegan Julia Schreinerin kanssa erilaisia inspiroivia tehtäviä. Niissä pyrittiin tutkimaan aihetta, henkilöhahmoja ja paikkoja. Siitä syntyi lätäkkö erilaista aineistoa, josta aloimme seuraavaksi katsoa rakennetta. Siinä meni aika monta viikkoa. Kirjoittajien näkemykset olivat osin aivan vastakkaisia. Osa halusi selkeää juoni- ja jopa pelastustarinaa. Toiset taas halusivat paljon fragmentaarisemman kokonaisuuden. Tässä vaiheessa tarvittiin avuksi skypeä ja facebook-kontaktointia. Mutta kun yksimielisyys rakenteesta löytyi, alettiin kirjoittaa pitkää pötköä. Kohtaukset jaettiin kirjoittajien kesken.

AP: En nähnyt prosessia välttämättä tällaisissa jaksoissa, kun Noodissa oli niin sekalaista materiaalia. Itse en ehkä ollut ihan lineaarisen näytelmän kannalla, mutta oli tosi hienoa että asiaan oli monta näkökulmaa. Siksi näytelmästä tuli niin hyvä.

EP: Kirjoittajat olivat hirveän sitoutuneita. Pienet konfliktinpoikaset juuri rakennetta pohdittaessa saivat ihmiset lähinnä innostumaan ja keskustelemaan asioista. Yksi kirjoittaja tuli prosessin aikana aika rajusti esiin omien mielipiteidensä kanssa, mutta asia saatiin mielipiteitä vaihtamalla kuntoon. Keskustelussa pysyttiin koko ajan hedelmällisellä puolella. Mahtava porukka.

AP: Oli haasteellista koota itselle mielikuvaa kokonaisuudesta. Tuntui myös vaikealta jakaa tekstinsä muille ja vielä muulla kuin omalla äidinkielellä kirjoitettuna. Joskus jouduin pohtimaan, uskallanko käyttää jotain sanontaa tekstissä, mutta silloin muut kommentoivat, että tuo on kiva.


Dramaturgit loivat prosessille rakenteen

EP: Asuin kevään 2012 Berliinissä, että voin tehdä Julian kanssa yhteistyötä. Tulostimme kaikki tekstit seinälle ja teimme merkintöjä. Toisen tai kolmannen viikon jälkeen kirjoittajat tekivät kukin oman manifestinsä. Näistä tuli meidän back-uppimme. Meillä oli yhteensä 12 viikkoa aikaa valmistella käsikirjoitus. Tapahtui mitä tahansa meillä oli nämä manifestit, joista voisi tehdä esityksen.

Emme missään vaiheessa ohjanneet itse käsikirjoittamista. Olimme siinä mielessä osatekijöinä, että valitsimme tehtävät ja sitä kautta teimme rakenteen kirjoitusprosessille. Mutta kaikki detaljit henkilöhahmoineen, juonenkäänteineen ja yksityiskohtineen on nuorten oman työn tulosta.

AP: Prosessissa henkilöhahmot muuttuivat, niitä tippui pois, tuli lisää ja niitä yhdisteltiin. Mutta lopullisen version apina oli mukana tosi kauan. Aluksi se apina oli syönyt jotain ihme myrkkyä ja siitä tuli hirveän älykäs.


Kohti näyttämöä: käsikirjoittajien työ on tehty

AP: Teatteriesityksen tekemisessä emme olleet mukana. Kommentoimme käsikirjoituksen suomennosta. Juho Gröndahlin käännös oli hieno ja kuulosti siltä miltä sen piti kuulostaa. Olimme lukuharjoituksissa ja muutamissa näyttämöharjoituksissa, mutta se oli vain harjoitusprosessin seuraamista emmekä voineet enää vaikuttaa mihinkään.

EP: Valmiit tuotannot olivat kirjoittajia ajatellen kovin erilaisia. Helsingin esityksessä oli pyritty lukemaan teksti sellaisena kuin se on ja toteuttamaan mahdollisimman uskollisesti. Berliinin tuotannossa taas oli menty jostain kohdasta tekstiä sisään, tartuttu siihen ja sitten jätetty paljon muuta tekstiä pois. Pidin eri kohdista eri versioissa.


Hanke huipentuu toukokuussa 2013 Berliiniin

MN: Young Europe 2 päättyy syyskuussa 2013. Viimeinen tapahtuma on Young Europe 2 -festivaali 13.–16.5. Berliinin Theater an der Parkauessa. Siellä nähdään hankkeen aikana syntyneet kaikki 7 esitystä. Samassa yhteydessä järjestetään Young Talent Campus, jonne jokaisesta osallistujamaasta lähetetään neljä nuorta tekijää. Meillä se on helppoa, kun laitamme kaikki neljä käsikirjoittajaa matkaan. Kampuksella järjestetään erilaisia teatterityöpajoja ja nuoret saavat nähdä kaikki hankkeen esitykset.

Helsingin Kaupunginteatterille osallistuminen tähän hankkeeseen on ollut yhteistyötä ja kontaktien luomista muualle Eurooppaan. Olemme voineet vaihtaa kokemuksia ja kerätä ideoita. Varsinkin Saksassa on paljon pidemmät perinteet teatterin yleisötyöhön.Mutta on myös toinen syy. Teatterillamme on myös yhteiskunnallinen tehtävä osallistaa ihmisiä teatterin maailmaan.

2/2013

15:15
Esitykset Helsingin Kaupunginteatterin Pasilan näyttämöllä 5.11. – 28.12.2012
Ohjaus: Kari Rentola
Rooleissa Juha-Pekka Mikkola, Marjut Toivanen ja Joachim Wigelius

Esitykset Berliinin Theater an der Parkauessa 23., 24. ja 25.1. sekä 12.2.2013.
Ohjaus: Sascha Bunge
Rooleissa Franziska Krol, Florian Pabst ja Danielle Schneider


Lisätietoja
15:15 (Helsingin kaupunginteatteri)
15.15 (Theater an der Parkaue)
Young Europe 2
Hankekortti (CIMO)
Noodi
(yhteisöllinen käsikirjoituspaja)