European Acoustic Heritage

Pääjärjestäjä: Axencia Galega das Industrias Culturals (Espanja)
Yhteisjärjestäjät: Tampereen ammattikorkeakoulu (Suomi)
Centre de recherche sur l’espace sonore et l’environnement urbain (CRESSON) (Ranska)
Escoitar.org ja Fundación Illa de San Simón (Espanja)
Phonogrammarchiv Österreichische Akademie der Wissenschaften (Itävalta)
EU-tuki: 177 195 €
Hankejakso: 1.5.2011–30.4.2013
Verkkosivu: europeanacousticheritage.eu

European Acoustic Heritage -hanke tutkii eurooppalaista äänimaisemaa osana aineetonta kulttuuriperintöä. Hankkeeseen sisältyy tutkimustyötä, julkaisuja sekä näiden pohjalta toteutettu ympäri Eurooppaa kiertävä näyttely. Näyttelyä varten järjestettiin myös avoin Äänimaisemana vesi -kilpailu. Voittajateos on mukana kiertävässä näyttelyssä ja monimediaisessa hankejulkaisussa.

Haastateltavana projektipäällikkö Susanna Ihanus (SI) ja Itä-Suomen yliopiston nuorempi tutkija Meri Kytö (MK).

Suomalaisia äänimaisemia Tampereen näyttelyssä
syyskuussa 2012. Kuva: European Acoustic Heritage

Suomessa tehdään huipputason äänimaisematutkimusta

MK
: Tampereen ammattikorkeakoululla (TAMK) on pitkä historia äänimaisematutkimuksen parissa. 90-luvun lopussa toteutettiin Acoustic Environment in Change (AEC) -projekti ja sen jälkeen varsinaisena lempilapsena Sata suomalaista äänimaisemaa (2004–2006). Se oli Suomen Akustisen Ekologian Seuran projekti, ja siinä olivat mukana myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Yleisradio ja kolme yliopistoa, mutta se toteutettiin TAMK:sta käsin.

Päätös lähteä mukaan European Acoustic Heritage -hankkeeseen oli helppo. Suomessa on tehty Euroopan mittakaavassa relevanteinta alan tutkimusta. Emme oikeastaan voineet jäädä pois, koska meille oli tärkeää olla mukana. Vaikka olemme kaikki kansainvälistyneet ja tietoisia, mitä kukin toimija tällä saralla tekee, oli tärkeä käydä itse pääkampuksilla toteamassa, miten pikkutarkkaa ja hyvää työtä kukin omassa maassaan tekee.

Suomessa äänimaisema-tutkimus on kulttuurintutki-mukseen orientoitunutta ja siihen liittyvät mediakasva-tuksen painotukset. Itävallassa taas on maailman vanhin ääniarkisto, joka sisältää mm. Itävallan keisareiden puhetta 1800-luvulta. Espanja on pedagogisesti hyvin aktiivinen. Alalla tehdään töitä niin eri lähtökohdista, että hankkeen hienoimpia juttuja oli saada kartoitettua nämä toiminta-alueet ja julkaistua ne yksissä kansissa.


Kuka arkistoisi suomalaista äänimaisemamateriaalia?

MK: Hankkeessa syntyi partnerikontakteja uusiin asiantuntijoihin. Saimme myös hyviä hyödynnettäviä käytäntöjä esimerkiksi pedagogiikan alueella. Äänimaisematutkimus on lähentynyt pedagogiikka ja didaktiikkaa, ja Suomessakin on siirrytty äänimaisemakasvatuksen suuntaan.

Pedagogisen tiedon lisääntymisen ohella merkittävä heräte oli arkistoinnin järjestäminen. Suomessa tilanne alkaa olla akuutti. Tampereen yliopiston kansanperinteen laitoksella on orastava äänimaisemaäänitteiden arkisto. Yliopistolla tuskin on varaa sen kehittämiseen. Yleisradion Tehosto on kansallinen aarre, mutta sen tulevaisuus on epäselvä eikä sitä ole systemaattisesti päivitetty noin 15 vuoteen.

Hanke antoi paljon tietoa äänimaiseman arkistoinnista ja siihen liittyvän kulttuuriperinnön tallentamisesta. Eli nyt pitäisi saada hihat heilumaan ja on ryhdyttävä töihin, se ei ole ainakaan tiedon puutteesta kiinni. Mutta kansallinen arkistointi on valtava urakka. Arkistoja on ympäri Suomea ja monet niistä yksityishenkilöiden kokoelmia. Aivan peruskysymykset ovat auki: arkistojen peruskartoituksen ohella olisi luotava yhteistyöverkosto ja aikataulutus ja hankittava rahoitus.

Itävaltalainen hankekumppani Jürgen Schöpf Grenoblen näyttelyssä.
Kuva: European Acoustic Heritage

Näyttelyssä kuultiin veden ääniä ja liimailtiin äänitarroja

MK: Hankkeessa syntynyt äänimaisemasävellyskilpailu ei ollut mukana alkuperäisessä projektisuunnitelmassa, mutta huomasimme että se on hyvä lisä yleisötyössä. Verkkosivuillamme on vesiaiheisia äänimaisemia, ja niiden pohjalta julistimme kaikille avoimen kansainvälisen äänimaisemanauhateoksen sävellyskilpailun.

Ehdokkaita saimme kymmenistä maista Meksikoa, Australiaa ja Intiaa myöten. Kilpailun saama suosio kertoo, että äänimaisemasäveltäminen on oma alalajinsa, jolle on todella vähän kilpailuja ja foorumeita saada teoksiaan kuuluville. Osa kilpailun 10 finaaliteoksista on mukana myös loppujulkaisussamme.

SI: Näyttelyideasta vastasivat espanjalaiset, koska heillä on eniten kokemusta pedagogisesta ja interaktiivisesta konseptoinnista. Soundscape map sisältää yli 1200 ääntä eri puolilta Eurooppaa ja niitä pystyi näyttelyssä kuuntelemaan ja paikallistamaan iPadin avulla. Toinen kartta oli sävellyskilpailun pohjana toiminut vesiaiheisten äänten kartasto. Molemmat ovat kuultavissa hankkeen verkkosivuilla.

Kilpailun finalistiteokset olivat näyttelykävijöiden miksattavissa. Ne pystyi soittamaan vaikka kaikki samanaikaisesti tai kokeilemaan omia DJ-taitojaan sekoittamalla niitä toisiinsa. Oma kokonaisuutensa on myös verkkosivuilla karttuva haastatteluaineisto,
jossa on kysytty eri maiden ihmisiltä mielikuvia ja muistoja äänistä omissa asuinympäristöissään.

Hyvin suosittu oli lähinnä lapsille suunnattu tarrateos. Siinä sai liimata kaupungin kartalle onomatopoeettisia äänitarroja sen mukaan, missä oli kyseisiä ääniä kuullut tai minne ne mielsi.

Näyttely avattiin syyskuussa 2012 Tampereella ja se päättyy Espanjan Santiago de Compostelaan huhtikuussa 2013.

Näyttelyssä oli esillä jättikokoinen mikrofoni. Kuvassa myös tutkija Meri
Kytö. Kuva: European Acoustic Heritage


Jatkohankkeet ovat jo muhimassa

SI: Hankkeemme alkaa olla loppusuoralla. Saimme julkaistua jo viime syyskuussa tutkimusjulkaisun, joka löytyy myös verkosta pdf-tiedostona. Viimeinen näyttelykokonaisuus nähdään Espanjassa huhtikuussa. Samoihin aikoihin valmistuu kahden dvd:n multimediakirja, joka sisältää verkkosivuillamme olevan materiaalin lisäksi paljon pedagogista materiaalia. Siellä on esimerkiksi ohjeistuksia opettajille äänimaisemien hyödyntämiseksi kouluympäristössä.

Olemme juuri pohtimassa, miten jatkaa. Yritämme hyödyntää tämän ohjelmakauden viimeisiä rahoitusmuotoja. Ja suunnittelemme myöhemmin keväällä hankkeen päättyessä, miten lähdemme valmistelemaan Luova Eurooppa -ohjelmaan uutta hankeideaa. Olemme kaikki sitä mieltä, että yhteistyötä pitää jatkaa.

3/2013


Lisätietoja

European Acoustic Heritage
Hankkeen tutkimusjulkaisu (pdf)
Sata suomalaista äänimaisemaa (tallennus-, suojelu- ja tutkimushanke 2004–2006)
Suomen Akustisen Ekologian Seura r.y. (lyhyt ja selkeä kuvaus äänimaisema- ja -ympäristötyöstä ja sen tutkimuksesta ja suojelusta)