Esteettömyystuki tasoitti tietä Göteborgiin

Kieltenopettajaksi opiskeleva Elina Mäkikunnas osallistui Nordkursille henkilökohtainen avustaja mukanaan.

Mikä sai sinut lähtemään Nordkursille?

– En ollut koskaan erityisemmin ajatellut lähteväni vaihtoon. Opiskelen kieltenopettajaksi, joten liikun piireissä joissa ajatus työskentelemisestä tai opiskelemisesta ulkomailla ennemmin tai myöhemmin on monelle itsestäänselvyys. Itse olin aina ohittanut kyselyt vaihtoon lähdöstä olankohautuksella ja sanonut, etten ole ehtinyt ajatella asiaa. Ajatus tuntui hiukan liian suurelta ja hankalalta.

Viime talvena aloin kuitenkin ajatella asiaa: Nordkurs Göteborgissa olisi mainio tapa oppia kieltä, kokea uutta ja pitää hauskaa. Etenkin käytännön ruotsinkielentaitoni oli vielä sellaisella tasolla, etten ollut siihen oikein tyytyväinen, joten ajattelin, että kunnon kielikylpy aidossa ympäristössä tekisi hyvää. Olin myös käynyt pikavisiitillä Göteborgissa kolme vuotta aiemmin ja ihastunut paikkaan, joten tuntui hauskalta idealta palata sinne. Ehkä suurin syy suunnitelmiini oli kuitenkin seikkailunhaluisten ystävieni tartuttama innostus: yksi parhaista ystävistäni toteutti keväällä unelmansa ja muutti Ahvenanmaalle, toinen kiersi toissa vuonna yksin maailman ympäri ja lähti sittemmin ulkomaille opiskelemaan. Eikä siinä ollut kuin vasta pari esimerkkiä.

Sinulle myönnettiin esteettömyystukea kurssille osallistumiseen. Saitko tukimahdollisuudesta tarpeeksi tietoa? Entä olisitko mahdollisesti jättänyt lähtemättä, mikäli tätä ylimääräistä tukea ei olisi ollut saatavilla?

– Koen saaneeni riittävästi tietoa tukimahdollisuudesta heti siinä vaiheessa, kun aloin järjestellä asioita. Jo ennen kuin hain paikkaa kurssilta, laitoin yliopistolle sähköpostia ja kyselin esteettömyysasioista ja avustajakulujen korvaamisesta. Vastauksena sain näppärästi kaiken tarvitsemani tiedon ja lomakkeet, joilla hakea tukea CIMOlta. Esteetön, pyörätuoliystävällinen asunto järjestyi helposti ja tiedonkulku oman yliopistoni ja ruotsalaisten kurssinjärjestäjien sekä asuntoasioita hoitavan Guest Servicen välillä toimi hyvin. Kaikki sujui siis melko jouhevasti, mutta jos en olisi alkanut itse kysellä asioista, en olisi niistä ehkä saanut tietää. Monelle tämä voi olla ratkaiseva juttu jo siinä vaiheessa, kun unelma vaihtoon lähtemisestä vasta kypsyy mielessä.

Esteettömyystuesta oli todella suuri hyöty ja se teki lähtemisestäni huomattavasti helpompaa. Esteettömyystuki korvasi avustajieni lennot sekä vuokran yhdestä ylimääräisestä huoneesta, jossa avustajani siis asui. Ilman tällaista vaihtoehtoa olisin varmaankin hakenut vastaavia korvauksia kotikunnaltani, mikä on todella epävarmaa ja vaatii paljon anomista ja erittäin hyviä perusteluita. Koska tarvitsen avustajaa moneen asiaan päivittäin enkä löytänyt ketään joka olisi pystynyt lähtemään mukaani neljäksi viikoksi, jouduin ottamaan mukaan kolme eri avustajaa, joista kukin oli Göteborgissa reilun viikon mittaisen jakson. Jos olisin joutunut anomaan kaupungilta korvauksia kolmen avustajan lennoista, olisin varmasti joutunut maksamaan ainakin kahdet lennot itse. Jo se, että sain kaupungilta tarvitsemani määrän avustajatunteja matkaa varten, oli ihan tarpeeksi haastavaa!

Olikin ihanaa kuulla, että CIMO korvaa ylimääräiset avustajakustannukset jopa sataprosenttisesti, eikä minun tarvinnut kirjoittaa koko elämäntarinaani perustellakseni erityiskorvausten tarvetta. En kuitenkaan usko, että olisin sentään jättänyt lähtemättä ilman tätä ylimääräistä tukea, mutta sitten olisin varmasti joutunut käyttämään suuren osan omista säästöistäni päästäkseni Nordkursille – huomattavasti enemmän kuin muut vaihtoon lähtijät.

Mikä oli kesäkurssin suurin anti? Entä oliko kokemuksessa jotain huonoa?


– Suurin anti oli varmasti se, että uskalsin tarttua tilaisuuteen ja lähteä matkaan. Opin tällä tavalla paljon itsestäni. Tämä oli toki vain neljän viikon kielikurssi Ruotsissa eikä mikään vuoden vaihto Aasiassa, mutta kaikki lähtevät valloittamaan maailmaa omista lähtökohdistaan. Minulle tämä oli iso juttu, ja sitä paitsi tulevalle ruotsinopettajalle kaikkein hyödyllisin vaihtoehto!

Neljässä viikossa ehti saada kunnon paketillisen kulttuuritietoutta maasta, jossa kaikki on aina lagom ja jossa keskustelu pääsee aivan uudelle tasolle silloin, kun samalla vähän fikataan eli kahvitellaan. Opin, että jääkiekossa ei ole pakko voittaa, vaan tarvittaessa on jopa ihan ok kannustaa naapurimaata. Lisäksi opin varautumaan siihen, että ruokakaupan myyjä kysyy ”onko kaikki nyt hyvin” vain tarkistaakseen haluanko vielä jotakin muuta, eikä suinkaan siksi, että jokin näyttäisi olevan huonosti.

Oli myös mahtavaa päästä tutustumaan 24 tulevaan kollegaan Suomen eri yliopistoista. Itse opiskelen Helsingin yliopistossa, jossa välillä tuntuu, ettei Suomen muita yliopistoja arvosteta tarpeeksi. Kehäkolmosen ulkopuolelta löytyy kuitenkin huipputyyppejä, joilta sain paljon uusia näkökulmia omiin opintoihinikin. Porukkamme oli todella aktiivinen: aina oli joku suunnittelemassa iltaohjelmaa ja retkiä, joille kaikkien halukkaiden oli helppoa lähteä mukaan. Erityisesti mieleen jäivät reissu idylliselle Marstrandin saarelle sillifestareille sekä Kentfest-festarit Ullevin stadionilla. Meillä on suunnitelmissa tavata samalla porukalla vielä jatkossakin, toivottavasti suunnitelma toteutuu!

Minkälainen paikka Göteborg on?


– Göteborg on aivan ihana kaupunki, josta turhan moni suomalainen ei tiedä mitään! Ruotsissa vitsaillaan, että tämä vehreä kahviloiden kaupunki on maan etupuolella, kun taas meille niin tuttu Tukholma jää maan takapuolelle syrjään oikeasta elämästä. Göteborgin ilmapiiri on raikas ja eurooppalainen ja sijaintikin erinomainen: esimerkiksi junalla pääsee muutamassa tunnissa niin Kööpenhaminaan, Osloon kuin Tukholmaankin. Göteborg on suuri pikkukaupunki, jonka elämänmenoon on helppo sujahtaa mukaan. Raitiovaunulinjastot ja parhaat piknikpaikat tulivat nopeasti tutuiksi. Göteborgissa pinnalla oli erityisesti kaupungin oma poppari Håkan Hellström, ja meissä kaikissa kurssilaisissa elääkin nyt pieni Håkan-fani!

Miten opiskelu Ruotsissa eroaa Suomessa opiskelusta?

– Kurssimme alkoi toukokuun puolivälissä, jolloin opiskelu Suomen yliopistoissa oli jo päättymäisillään. Ruotsalaisilla yliopisto-opiskelijoilla luentoja ja tenttejä oli kesäkuun puolelle asti, mikä oli meidän kannaltamme tosi hyvä juttu, koska yliopistolla riitti elämää ja pääsimme helpommin tutustumaan paikallisiin opiskelijoihin. Tätä oli hyödynnetty myös meille suunnitellussa ohjelmassa, johon kuului esimerkiksi kahdeksan tuntia keskustelua ruotsalaisten opettajaopiskelijoiden vetämissä pikku ryhmissä. Näin pääsimme todella käyttämään kieltä ja opimme yhtä ja toista ruotsalaisten tavoista ja mielipiteistä.

Yksi suuri eroavaisuus oli myös ruokailu, joka poikkesi aika lailla Suomen yliopistoruokailusta. Ruotsin yliopistoissa ei ole tarjolla opiskelijahintaista ruokaa vaan lounaasta joutuisi maksamaan täyden hinnan. Ruotsissa on yleisempää ottaa mukaan omat eväät, joita sitten lämmitetään yliopistoruokalan mikroaaltouuneissa.

Onko sinulla suunnitelmissa lähteä vielä ulkomaille opiskelemaan tai töihin?

– Nordkursin kaltaisille kursseille voisin lähteä ilomielin uudestaan, tämä on niin helppo tapa muuttaa hetkeksi ulkomaille ja oppia samalla todella paljon uutta. Ylimääräisenä plussana tästä kertyi vielä opintopisteitäkin! Innostun koko ajan lisää Ruotsista, maa tuntuu niin kotoisalta, että viettäisin siellä mielelläni pidempiäkin aikoja. Aloitan syksyllä ranskalaisen filologian sivuaineopinnot, joten varmasti tulevaisuus vie minut pidemmäksi aikaa ainakin johonkin ranskankieliseen maahan. Nyt, kun uskalsin lähteä Nordkursille, uskon, että jokainen tämäntapainen irtiotto on tulevaisuudessa edellistä luontevampi tehdä ja helpompi toteuttaa!

(Teksti ja kuvat: Elina Mäkikunnas)