Skandinavistiikan ja fennistiikan instituutin johtaja, professori Marko Pantermöller. Kuva: Virve Zenkner

Fennistiikkaa Greifswaldissa

Fennistiikka mielletään Suomessa usein hyvin kansalliseksi tieteenalaksi. Alan tutkimusta tehdään kuitenkin yliopistoissa ympäri maailmaa. Greifswaldin yliopistossa Saksassa suomen kieltä on voinut opiskella jo yli 90 vuotta. Yliopiston skandinavistiikan ja fennistiikan instituutti on aktiivisesti mukana kansainvälisessä fennistiikan tutkimusverkostossa.

Tätä nykyä Greifswald on Saksan yliopistoista ainoa, jossa suomen kieli on itsenäinen oppiaine kaikilla opintojen tasoilla. Opiskelijat arvostavat opetuksen monipuolisuutta ja laatua. ”Vierailevat kansainväliset tutkijat ja professorit tuovat arvokkaan lisän opetukseen ja vastaavasti oma opetus- ja tutkimushenkilökuntamme vie osaamistaan muihin yliopistoihin mm. Suomessa, Virossa ja Puolassa”, fennistiikan ja skandinavistiikan instituutin johtaja, professori Marko Pantermöller kertoo.

Tuorein tutkimushankkeista liittyy suomalaisten ruotsin- ja suomenkielisten asenteisiin omaa äidinkieltään ja maan toista virallista kieltä kohtaan. Ensimmäisessä vaiheessa kehitetään tutkimusmenetelmää, toisessa kerätään tietoja kieliasenteista. Yhteistyökumppanit ovat Vaasan, Joensuun ja Helsingin yliopistoista ja rahoittajana on Saksan tiedesäätiö.

Greifswaldissa on saavutettu hyviä tuloksia myös lainasanatutkimuksessa. Meneillään olevan tutkimuksen tavoitteena on julkaista suomen kielen ruotsalaisten lainasanojen sanakirja sekä valottaa ruotsalaisten lainasanojen kautta suomen kielen kehitystä keskiajalta lähtien. ”Tutkimuksen voisi leikillisesti otsikoida ’Tekikö ruotsi suomesta suomen?'’”, Pantermöller naurahtaa. ”Lainasanat ovat oiva mahdollisuus lähestyä aihetta, joka puhuttaa monia suomalaisia – ruotsin kielen asemaa Suomessa.” Hanketta johtaa suomen kielen alasaksalaisista lainoista väitellyt Mikko Bentlin ja rahoittajana on Suomen kulttuurirahasto.

”Uuden, innovatiivisen monikielisyyslinjan (sprachliche Vielfalt) myötä oppiaine otti ison harppauksen kohti tulevaisuutta. Nyt voimme tarjota opiskelijoillemme entistä innostavamman ja laaja-alaisemman maisteriohjelman. On hienoa seurata uuden, lahjakkaan tutkijapolven kasvamista ja nähdä, että työmme kantaa hedelmää. Sitoutuneet Suomen kielen ja kulttuurin opiskelijat sekä laitoksen aktiivinen osallistuminen tutkimukseen ovat henkivakuutus pienelle oppiaineelle”, muistuttaa Pantermöller.

Ernst-Moritz-Arndt-Universität Greifswald
  • perustettu 1456, opiskelijoita lähes 12 000.
  • Suomen kieltä ja kulttuuria opetettu vuodesta 1921. Suomea opetetaan fennistiikan ja skandinavistiikan instituutissa.
  • Fennistiikan lehtoraatti perustettiin 1920 ja fennistiikan professuuri 1977 – molemmat olivat ensimmäisiä Saksan yliopistoissa.
  • Suomen kieli ja kulttuuri voi olla ylemmän ja alemman korkeakoulututkinnon pää- ja sivuaine. Pääaineopiskelijoita on tällä hetkellä 82 ja sivuaineopiskelijoita 35.
  • Maisteriopinnot kestävät 4 lukukautta. Suuntautumisvaihtoehtoja on kaksi: fennistiikka ja monikielisyys.
  • Tohtoriopinnot voi suorittaa kielitieteen tai kirjallisuustieteen alalta. Tohtoriopiskelijoita on 2.
  • Suomen kieltä ja kulttuuria opettaa professori, lehtori (Suomesta), kaksi assistenttia, tuntiopettajia.

[Teksti: Krista Heikkilä]