Lehtori Tarja Tanttu (vas.) ja apulaisprofessori Annekatrin Kaivapalu. Kuva: Tarja Tanttu

Suomea Tallinnassa

Tallinnan yliopistossa vierailevia lehtoreita on ollut vuodesta 1988. Tarja Tanttu aloitti tehtävässä syyslukukauden 2013 alussa.

”Työ on käynnistynyt heti vauhdikkaasti”, kertoo Tanttu. ”Aloittamista on helpottanut se, että monet kollegoista ovat tuttuja entuudestaan, sillä työskentelin lähetettynä lehtorina Tallinnassa ensimmäisen kerran jo 1999–2001."

Tallinnassa vierailevan lehtorin tehtävänkuva joustaa aina kulloisenkin lehtorin erityisosaamisen mukaan. Sekä Tantun että edellisen lehtorin, kesällä Suomeen palanneen Eino Koposen vahvuusalueisiin kuuluu hyvä viron kielen taito, mistä on hyötyä esimerkiksi kääntämisen opettamisessa.

”Tällä kertaa opetusohjelmassani on myös enemmän kirjallisuuden kursseja: syksyllä perehdymme suomenruotsalaiseen kirjallisuuteen ja keväällä suomenkieliseen nykykirjallisuuteen,” iloitsee Tanttu.

”Suomen kielen taito on Virossa hyödyllinen monilla aloilla ja se motivoi opiskelemaan. Suomen kielen asema on vahvistumassa 2000-luvun alkuvuosien jälkeen erityisesti elinkeinoelämän kehityksestä johtuen”, kertoo Tallinnan yliopiston suomen kielen apulaisprofessori Annekatrin Kaivapalu.

Suomen kielen opiskelijoiden joukossa on nykyisin paljon venäjää äidinkielenään puhuvia, ja näyttäisi siltä, että suomi kiinnostaa entistä enemmän juuri venäjänkielisiä virolaisia. ”Erityisesti venäjänkielisille suomen kielen taito tarjoaa laajempia mahdollisuuksia työmarkkinoilla, kun taas vironkieliset ehkä ajattelevat pärjäävänsä työelämässä pitkälti äidinkielensä turvin", kertoo Kaivapalu.

Arjessa hankittu kielitaito tuo opetukseen omat haasteensa. ”Vaikka tämän päivän virolaisnuorten suomen kielen osaaminen ei ole yhtä hyvää kuin neuvostoaikana Suomen televisiota katsoneella sukupolvella, monilla on kosketuksia elävään suomen kieleen. Opettajan tehtävänä on kiinnittää opiskelijan huomio siihen, että kaikki arkikielen ilmaisut eivät välttämättä sovi virallisempiin tilanteisiin”, sanoo Eino Koponen.

Suomen kielen oppiminen ei ole virolaisille niin helppoa kuin luulisi. ”Tuttu lähisukukieli antaa alussa petollisen kuvitelman, että kielen oppiminen sujuu itsestään. Mitä pidemmälle edetään, sen suuremmiksi osoittautuvat kuitenkin erot kaikilla kielen tasoilla äänneopista ja oikeinkirjoituksesta aina lauseoppiin ja sanastoon. Opiskelijaa on joskus vaikea motivoida opettelemaan oikeaa suomea, kun monista tilanteista selviää suomen ja viron sekakielelläkin”, kertoo Koponen.

”Toisaalta tästä "tuttuudesta" on myös hyötyä: esimerkiksi autenttisia materiaaleja voi käyttää opetuksessa monipuolisesti”, sanoo Tanttu.

Tallinna ülikool
  • perustettu 1919 (Tallinna Õpetajate Seminar), opiskelijoita noin 10 000.
  • Suomen kieltä ja kulttuuria opetettu vuodesta 1988.
  • Suomen kieli ja kulttuuri voi olla alemman korkeakoulututkinnon pää- ja sivuaine. Pääaineopiskelijoita on noin 50 ja sivuaineopiskelijoita kymmenkunta.
  • maisteriopinnot voi suorittaa kolmessa eri maisteriohjelmassa: kielitiede, kirjallisuustiede, monen aineen opettaja.
  • tohtoriopinnot suoritetaan kielitieteen tohtoriohjelmassa. Tohtoriopiskelijoita on 4.
  • tekeillä olevien väitöstutkimusten aiheena vuonna 2013 mm. suomen kielen verbaalinen koloratiivikonstruktio, lähde- ja kohdekielen yksi-moni -suhteen vaikutus viron- ja saksankielisten suomenoppijoiden lähteä- ja mennä-verbien käyttöön, lähdekielen vaikutus suomen paikallissijojen käyttöön, ajanilmaukset venäjänkielisten viron- ja suomenoppijoiden kirjoittamissa teksteissä
  • tarjolla on myös kaikille yliopiston opiskelijoille avoimia eritasoisia kielitaitokursseja
  • Suomen kieltä ja kulttuuria opettaa apulaisprofessori, neljä lehtoria (joista yksi vieraileva lehtori), tuntiopettajia

[Teksti: Krista Heikkilä]