Kuva: Tomi Harju
Tarkastuksissa oli käytössä uudenkarhea henkilönostinauto, jolla pääse leveitäkin rakenteista tutkimaan helposti. Liikennejärjestelyt olivat jonkin verran kevyemmät kuin Suomessa vastaavissa tarkastuksissa.

Siltaosastolla Salzburgissa

Olin vuonna 2017 kuuden kuukauden ajan virkamiesvaihdossa Itävallassa Salzburgin osavaltion siltaosastolla. Itävalta on korkean teknologiatason maa, joten odotin saavani uusia näkökulmia siltojen teräsrakenteiden sekä tie- ja siltakaiteiden osalta. Saksan kielessä tavoitteeni oli saada nostettua se hyvälle tasolle. Tietysti paikan valintaan vaikuttivat myös vapaa-ajan harrastukseni, jotka usein suuntautuvat vuoria kohden.

Virkamiesvaihtoon kuuluu, että hakija hoitaa itse paikan hakemisen ja tähän auttavat työelämässä luodut yhteistyöverkostot. Itävaltaan päin minulla ei sellaisia kontakteja ollut, joten selvittelin ensin Itävallan infrarakentamisen viranomaisten järjestelmää ja päädyin lopulta kyselemään mahdollista vaihtopaikkaa ministeriöstä sekä muutamista Bundeslandeista.

Sain positiivisen vastauksen Wienistä ministeriöltä ja Salzburgin osavaltion siltaosastolta ja koska halusin tutustua enemmän siltarakentamiseen tekniseen puoleen ja arvelin Salzburgissa olevani lähempänä tätä, valitsin Salzburgin. Se on myös tuttu kaupunki jo opiskeluaikojen kesätyöharjoitteluista.

Hakuvaiheen alkutaipaleella tuli esiin kysymys, kumpi osapuoli hoitaa työntekijän vakuuttamisen vaihdon aikana. Tässä päädyttiin siihen, että Liikennevirasto hankkii vakuutuksen, joka oli ns. komennusvakuus.

Sosiaaliturvan osalta sovittiin, että haen Kelalta suomalaisen sosiaaliturvaan kuulumista vaihdon aikana (tästä en ole aivan varma miksi tämä piti hakea, koska ainakin sairauspalveluiden osalta kokemukseni mukaan eurooppalainen sairausvakuutuskortilla saa samat palvelut kuin Itävallan kansalaiset). Sosiaaliturvaa hakiessa Kelalta tuli tieto, että he tarvitsevat todistuksen Eläketurvakeskukselta ja asia hoidettiin meillä. Näistä eri vakuutus- ja sosiaaliturva-asioista olisi hyvä olla valmiiksi selvitettynä toimintatavat.

Taloudellista tukea vaihdon ajaksi hain Opetushallituksen (ent. CIMO) virkamiesvaihto-ohjelmasta.

Asunto kommuunista erinomaisilla kämppiksillä

Vuokra-asunnon hankinta meni osaltani yllättävänkin helposti. Salzburgissa on asuntojen välitystoimistoja, mutta niiden välityspalkkiot kipuavat helposti pariin tuhanteen euroon, joka puolen vuoden asuntotarpeella on kohtuuton. Niinpä laitoin marraskuussa ilmoituksen nettisivulle, jossa voi ilmoittaa asuntotarpeesta tai tarjota asuntoa ja löysinkin sitä kautta erittäin hyvän ’kommuunin’ erinomaisilla kämppiksillä.

Kuva: Tomi Harju
Paikallista curlingia (Eisstocken). Jäät olivat ehtineet sulaa, joten pelialustana oli asvaltti.

Ei palavereita, vaan vilkasta tiedonvaihtoa työpäivän mittaan

Toimialaltaan organisaatio vastasi suurin piirtein Suomen ELYjä sillä erolla, että porukkaa oli huomattavasti enemmän ja töiden käytännön valvonta pidetään tiukasti omissa käsissä. Siltojen ylläpidon ja rakennuttamisen lisäksi mm. erikoiskuljetusreittien hyväksyntä kuului siltaosaston toimenkuvaan.

Henki porukassa oli todella hyvä. Omasta mielestäni plussaa oli, että sisäisiä palavereita ei juurikaan pidetty, vaan asiat käsiteltiin asianomaisten kesken ja yleinen tiedonvaihto tapahtui kahvitaukojen keskusteluissa.

Ensimmäisenä työtehtävänä minulla oli laatia inventaariotaulukko Salzburgin osavaltion silloista. Osavaltion hallinnassa on noin 1500 siltaa. Siltojen pääasiallinen ylläpitoväline on BAUTOnline-tietokanta, mutta myös erillisiä excel-taulukoita ylläpidetään. Tässä huomasin jonkin verran ristiriitoja eri listauksien välillä ja BAUTOnlinen kaikkia ominaisuuksia ei käytetä hyväksi. Esimerkiksi kunto- ja korjaustietoja ei päivitetä järjestelmään vaan niitä ylläpidetään erillisisissä listoissa.

Työtehtävänä tämä oli sinänsä jonkin verran puuduttavaa excel-listojen läpikäymistä, mutta antoi toisaalta kattavan kuvan siltakannasta sekä soveltui kielellisten alkuvaikeuksien aikaiseksi työtehtäväksi. Työn viimeistelyn vaiheessa oli aika paljon odottelua, koska eri listoissa olleet ristiriidat täytyi selvittää ja täytteeksi saamani tehtävät olivat pienehköjä.

Toisena päätehtävänä oli viime vuosina toteutettujen siltojen rakennus- ja korjauskohteiden yhteenvetojen (Datablatt) tekeminen. Asiakirjaan kootaan tärkeimmät tekniset tiedot; rakenne, materiaalit, päällysteet, kaidetiedot yms. sekä toteutuneet kustannustiedot eli vastaa Suomessa käytössä ollutta siltojen ominaistietokorttia. Tässäkin näkisin hyödylliseksi tietokantaohjelman hyväksikäyttämisen eikä erillisen dokumentin laadintaa. Kokonaisuudessaan asiakirjojen sähköistäminen ei ollut lähellekään niin pitkällä kuin Suomessa.

Siltoja tutkimassa

Vietin toukokuussa muutaman päivän siltojen tarkastusporukan kanssa siltojen kuntoa tutkimassa. Siltojen tarkastuksen hoitaa Brückenmeisterei ja käytännössä kolme päätarkastajaa kiertävät koko vuoden siltoja läpi. Tarkastuksissa on mukana kolmen hengen apuryhmä ja koriauto.

Tarkastuksia tehdään aina kuuden vuoden välein ja katselmuksia joka toinen vuosi. Katselmuksissa ei käytetä koriautoa vaan silta käydään vain visuaalisesti läpi. Varsinainen tarkastus vastaa suomalaista käytäntöä, jossa käydään sillan vauriot läpi, kirjataan ne ylös ja laaditaan raportti. Raporttien perusteella silloille annetaan kuntoluokitus Zustand-asteikolla 1-4.

Yksi käynnistysvaiheessa oleva terässiltaprojekti vaihtoaikaan osui. Mittersilliin oltiin uusimassa kaupungin läpi kulkevan maantien siltaa ja kohonneen tulvavesiriskin takia oli paikalle päätetty rakentaa nostosilta. Koska nostomekanismiksi oli suunniteltu hydrauliset nostimet, sillan kulmiin oli suunniteltu korkeat pylonit, ja näiden korkeus ja muoto aiheuttivat paljon keskustelua kaupungin kanssa.

Vaihdon plussat ja miinukset

Erilaiseen työkulttuuriin tutustumisen ja erityisesti sisäisten kokousten vähäisen määrän (0 kpl) koin suurena plussana, samoin työ- ja arkirutiinien vaihtuminen virkisti. Teknisiin ratkaisuihin tutustuminen oli kiinnostavaa ja kielitaito kehittyi ja kontaktiverkosto kasvoi vierailun ansiosta mukavasti.

Miinuksena voisin sanoa sen, että vastaanottava organisaatio ei ollut kovinkaan tarkasti miettinyt mitä työtehtäviä minulle voitaisiin antaa, ja tämä johti ajoittaiseen tyhjäkäyntiin – ehkä vaihtosuunnitelman työtehtävät olisi kannattanut sopia tarkemmin ennen vaihtoa.

Lähtötasoni saksan kielessä on oman arvioni mukaan tyydyttävä. Ymmärrän kohtuullisen hyvin selkeästi puhuttua saksaa, mutta oma aktiivinen sanavarastoni oli rajallinen. Saksaa olen lukenut lukiossa, korkeakoulussa ja lisäksi pari kesää vietin opiskeluaikana Salzburgissa, joten pohja saksalle oli olemassa.

Salzburgissa puhuttu murre eroaa varsin paljon Hochdeutschesta ja huomattuani, että alkuvaiheessa en pysy kahvipöytäkeskusteluissa kärryillä, päädyin osallistumaan yliopistolla järjestettävään kielikurssiin. Kursseille voivat osallistua myös yliopiston ulkopuoliset, tosin kurssimaksu on korkeampi (n. 330 € kurssilla, johon osallistuin).

Päätin kuitenkin jo alussa, että pyrin kaiken kanssakäymisen työssä hoitamaan saksan kielellä, vaikka vähän takkuaisikin. Kielikurssi ja saksan kielen päivittäinen käyttäminen helpottivat kanssakäymistä, mutta murteen kanssa en ihan kokonaan päässyt sinuiksi koko vaihtoaikana.

Asunnon saaminen WG:stä (Wohngemeinschaft) nopeutti asettautumista, koska ympärillä oli valmiina ”kaveripiiri”. Viihdyin koko vaihdon ajan erittäin hyvin enkä esimerkiksi kokenut tarpeelliseksi käydä välillä Suomessa.

Tomi Harju oikealla

Teksti ja kuvat: Tomi Harju, Liikennevirasto