Meteorologian laitoksella Belgiassa

Virkamiesvaihto oli ollut haaveeni jo pitemmän aikaa. Vuoden 2014 alussa aika tuntui olevan kypsä ammatillisen haaveen toteuttamiseen.

Koska työpaikkani Suomessa on Ilmatieteen laitos, tuntui luontevalta, että vaihtopaikkakin olisi jokin ilmatieteen laitos Euroopassa. Lähtökohtana oli, että oma organisaationi hyötyisi vaihdosta. Päädyimme Brysselissä sijaitsevaan Belgian ilmatieteen laitokseen (Royal Meteorological Institute of Belgium, RMI). Vaihdon tarkoituksena oli tutustua laitoksen datapolitiikkaan ja siihen liittyviin asioihin.

Työni kautta tunsin jo entuudestaan ihmisiä RMI:sta. Lähetin heille tiedustelun sähköpostitse.ja sain alustavan myönteisen vastauksen. Sen jälkeen tarvittiin vielä RMI:n pääjohtajan vahvistus, ja asia oli sillä selvä.

Etukäteisvalmistelut kannattivat

Asunto löytyi paikallisen Suomi-Klubin sivuilta. Kaikki asuntoon liittyvät asiat hoituivat jouhevasti ja asunto oli kuvauksen mukainen. Lisäksi asuinalue oli viihtyisä, mikä osaltaan auttoi Brysseliin sopeutumisessa.Työkieleni Belgiassa oli englanti, joten kävin englannin kielen kurssin ennen lähtöäni. Kävin myös ranskan kielen alkeiskurssin, koska se on yksi Belgian virallisista kielistä.Tarkistin, että rokotukset ja muut terveyteen liittyvät kontrollit olivat ajantasaiset. Etukäteen valmistautuminen ehdottomasti helpotti työskentelyä Brysselissä.

Belgian ilmatieteen laitoksessa työskentelee noin 200 ihmistä. Laitosta johtaa pääjohtaja. Laitos on jakaantunut kuuteen osastoon. Itse työskentelin meteorologisella osastolla.

Työkulttuuri oli mukavan epämuodollinen

Heti ensimmäisellä viikolla sovimme työskentelytavasta yksikköni johtajan kanssa. Löysimme helposti molemmille sopivan projektimaisen työskentelytavan, mikä tarkoitti sitä, että lähes päivittäin työskentelimme yhdessä 1-3 tuntia.

Omalla osastollanni työkulttuuri oli hyvin epämuodollinen, ihmisillä oli työhuoneiden ovet auki jak eskustelua oli paljon. Yhteistyö vaikutti mutkattomalta ja työnjako oli selkeä. Naurua kuului niin käytäviltä kuin kokoushuoneista. Ihmiset olivat avuliaita ja ystävällisiä minua kohtaan, pääjohtajaa myöten. Työhuone ja työvälineet olivat kunnossa alusta alkaen ja apua oli aina saatavissa.

Belgian ilmatieteen laitoksen viralliset kielet ovat ranska ja hollanti, mikä tarkoittaa sitä, että järjestelmät ja asiakirjat ovat näillä kielillä. Oma työkieleni oli englanti. Tämä tietysti toi mukanaan rajoituksia, mutta ei se minua häirinnyt. Datapolitiikan parissa työskentelevät ihmiset puhuivat englantia, joten en tuntenut itseäni yksinäiseksi. Toki välillä joutui miettimään miten tuonkin asian ilmaisisi, kasvokkain viestimällä löytyy kyllä keinoja.

Belgialaisten ystävällisyys näkyi ja tuntui, se ei ollut tungettelevaa, vaan luonnollista toisen ihmisen huomioimista kaikkialla kaupungissa. Oli ilo saada elää sellaisessa ympäristössä.

Osaaminen syveni ja mieli avartui

Virkamiesvaihdon hyödyt ovat minulle henkilökohtaisesti mittavat. Oma osaamiseni syveni, yhteistyöverkosto laajeni ja kiinnostus kansainvälisyyteen kasvoi entisestään.

Toivon, että suomalainen työelämä antaisi enemmän mahdollisuuksia ikääntyville työntekijöille. Työmotivaatio, työnilo, innostus ja kiinnostus työhön, uuden oppimisen ilo, kehittymisen halu eivät katoa mihinkään ikääntymisen myötä.

Lisäksi toivon, että suomalaisessa esimiestyössä ja johtamisessa huomioitaisiin nykyistä enemmän ulkomaan komennusten vaikutukset työntekijään. Ulkomaan komennuksilla on myös ns. ”piilovaikutuksia”. Tällä tarkoitan sitä, että kaikki vaikutukset eivät näy suoraan eivätkä ole mitattavissa mittareilla kuten mielen avartuminen, uusi ajattelutapa, uteliaisuus ja sinnikkyys. Ulkomaan komennus antaa myös itseluottamusta - ”minä selvisin” vieraassa kulttuurissa.

Maija-Liisa Honkola