Nuorissa on Euroopan tulevaisuus

Euroopan viidennellä nuorisoviikolla oli selkeä viesti: nuorten tulevaisuuteen on panostettava nyt tosissaan. Suomesta nuorisoviikolle oli kutsuttu erinomaisesti onnistuneiden EVS-projektiensa ansiosta NMKY:n Saara Luoma ja Mikko Mäkelä sekä Lyhty ry:stä Zrinko Vranjes ja Markus Vähälä.

Zrinko Vranjes, irlantilainen toimittaja Katie O´Mahony ja Saara Luoma

Nuorisoviikon tapahtumat oli jaettu kahteen kaupunkiin, Brysseliin ja Antwerpeniin, mikä herätti sekä kummastusta että turhautumista. Esimerkiksi eri puolilta Eurooppaa tulleet kolmisenkymmentä nuorta toimittajaa olivat Brysselissä, ja EVS-projekteihin osallistuneet nuoret Antwerpenissä.

Viikon päätapahtuma – jolloin parhaat EVS-projektit palkittiin ja itse presidentti José Manuel Barroso oli paikalla – järjestettiin tiistaina 17. toukokuuta Antwerpenissä. Myös nuoret toimittajat pääsivät osallistumaan tilaisuuteen. Brysseliin jäivät kuitenkin eri maiden nuorisojärjestöjen edustajat, nuorisotyöntekijät ja poliitikot, jotka olivat olleet mukana jäsennellyn vuoropuhelun kautta kehittämässä EU:n tulevan ohjelmakauden nuorisopolitiikkaa.

– Nuorisoviikon kannalta olisi ollut kiva, jos molemmat isot tapahtumat olisi järjestetty samassa paikassa. Poliittisen paperin arvioijille olisi ollut mielenkiintoista tutustua halutessaan myös hyvien vapaaehtoisprojektien maailmaan ja nuorten saada tietoa nuorisopoliittista käytännöistä. Näin olisi luotu molemminpuolista ja vastavuoroista oppimista ja keskustelua, toteaa nuoriso-ohjaaja ja Allianssin lähialuetyöryhmän jäsen Ossi Ollikainen harmistuneena.

Nuorille toimittajille olisi myös ollut tärkeää päästä seuraamaan EVS-vapaaehtoisten työpajoja ja kuulla heidän kokemuksistaan. Varsinkin näin EU:n vapaaehtoisuuden teemavuonna oli kummallista, ettei näitä EVS-kokemuksia haluttu toimittajien avulla tuoda enemmän esille.

Tiivis ohjelma

Suomen edustajat osallistuivat ensimmäisenä päivänä Antwerpenissä työpajoihin, joissa ehdittiin tutustua muihin osallistujiin ja heidän projekteihinsa. Saara Luoma toteaa kuitenkin, että työpajoissa ei päästy pureutumaan EVS-vapaaehtoisjaksojen vaikutukseen nuorten työllistymisessä, ja valittelee tätä, koska juuri teemaan liittyvä keskustelu olisi ollut tarpeellista, jotta työpajasta olisi ollut kunnolla hyötyä. Saaran mielestä kokemus oli silti kiintoisa, koska muiden projekteista on mielenkiintoista tietää ja näin inspiroitua uusista ideoista.

– Oma Youth Across Borders -projektimme herätti ihmisissä paljon kiinnostusta juuri sen sijainnin ja ihmisoikeusnäkökulman takia, joten lounaalla sain seurakseni azerbaidzhanilaisen poliittisen pakolaisen ja projektityöntekijän Yhdysvalloista, jotka halusivat kuulla Lähi-idän kokemuksistani ja tekemästäni mediatyöstä lisää, Saara kertoo tyytyväisenä.

Zrinko Vranjes koki muiden projekteihin tutustumisen hyvin myönteisenä ja inspiroivana. EU-byrokratia tosin ihmetytti:

– Keskustelu presidentti Barroson kanssa oli aivan liian lyhyt: hän lähti liian aikaisin ja vastasi vain kysymyksiin, jotka olivat etukäteen esitettyjä ja niiden vastaukset valmiiksi kirjoitettuina.

Myös Mikko Mäkelä ihmetteli, miksi nuorten osuus ei näkynyt lainkaan päätapahtuman paneelikeskustelussa, vaikka sitä varten oli tehty valmisteluja ja kysymyksiä etukäteen.

Vaikka järjestelyjä kummasteltiinkin joka käänteessä, tärkeimpiä olivat kuitenkin eri puolilta Eurooppaa tulleet ihmiset. Kukaan ei voi kieltää tällaisten tapaamisten merkitystä ja sitä kokemuksen ja inspiraation määrää, jonka yksilöt tuovat mukanaan. Allianssin kansainvälisten asioiden jaoston puheenjohtaja Fatim Diarra kiteyttikin osanottajien ajatukset osuvasti:

– On upeaa tavata uusia ihmisiä ja nähdä, kuinka olemme täällä yhdessä lamasta huolimatta. Muunmaalaisilta saa myös uusia näkökulmia talouskriisiin.

Koulutus on ensiarvoisen tärkeää

Talouskriisi ja nuorisotyöttömyys olivatkin hyvin avoimesti esillä koko nuorisoviikon ajan. Jokaisessa virallisessa keskustelussa painotettiin, kuinka nuorissa on tulevaisuus ja muuttuvassa työelämässä on panostettava entistä enemmän koulutukseen.
Virkistävintä keskustelussa oli ehdottomasti koulun ulkopuolisen oppimisen merkityksen painotus. Esimerkiksi aikaisemmin vain akateemisiin meriitteihin perustunut Europassi-järjestelmä on myös uudistumassa, ja kaikki muutkin taidot ja kokemukset tuodaan työnantajien saataville. Tämä on erittäin myönteistä kehitystä, koska nykyään koulutus ei kerro kaikkea varsinaisesta osaamisesta.

EU:n menestynein nuoriso-ohjelma on edelleen korkeakoulujen välinen vaihto- ja yhteistyöohjelma Erasmus. Tämä oli erityinen ylpeyden aihe tapahtumassa. Silti, puhuttaessa koulutuksen tärkeydestä, olisi hyvä nähdä myös uusi kasvava marginaali, nimittäin tuhannet työttömät korkeakoulutetut nuoret. Selkeä miinus uudessa Youth on the Move -aloitteessa on sen sokea usko juuri koulutuksen kaiken voittavaan voimaan ja kyvyttömyys nähdä uudenlaista syrjäytymistä työelämästä sekä esimerkiksi työharjoittelujaksojen selkeää väärinkäyttöä.

Hyviä kokemuksia

Mikä tapahtuman järjestelyissä ja byrokratiassa ihmetytti, se ihmisissä ja mahdollisuuksissa ihastutti. Ainakin nuorten toimittajien kesken innostuttiin EU:n nuorisoprojektien mahdollisuuksista aivan uudella tavalla, ja muutama projekti taidettiin myös laittaa vireille.

Myös Saara, Mikko ja Zrinko painottavat kasvokkaiskontaktien tärkeyttä, ja sitä, kuinka tällaisessa tapahtumassa on todella helppoa verkostoitua, vaihtaa yhteystietoja ja aloittaa keskustelu mahdollisesta yhteistyöstä tulevaisuudessa. Näin myös EVS:n mahdollisuudet tulevat aivan eri tavalla konkreettisesti esille.

Markus Vähälä veisi tätä tapaa mielellään vielä askeleen eteenpäin:

– Tärkeää olisi viedä ihan kasvokkain viestiä mielellään kaikista EU-ohjelmista erilaisissa yhdistyksissä ruohonjuuritason työtä tekeville, mutta myös muille ryhmiin kuuluville, jotta muun muassa EVS-ohjelman mahdollisuudet ja edut tulisivat esiin käytännönläheisesti. Samalla tämä tukihenkilö auttaisi hankkeiden alkuunpanossa. Tämä "kauppamatkustajan" työ kasvattaisi luottamusta EU- ohjelmiin, lisäisi hankkeiden määrää ja laatua sekä toisi erilaiset toimijat yhteen ja edesauttaisi eri hankkeiden keskinäistä hyödyntämistä.

Teksti ja kuva: Noora Kauppila