Kuva: Antti Luostarinen

Katso myös

Comenius: Koulujen yhteistyöhankkeet

Ingela Dahlqvist: Kansainväliseksi keski-iässä

Espoon Mattlidens Skolanissa 22 vuotta työskennellyt Ingela Dahlqvist on jäämässä virkavapaalle ja muuttamassa Ruotsin Västeråsiin. Kimmokkeen elämänmuutokselle antoi Comenius-yhteistyöhankkeen tuoma kansainvälinen kokemus.

– Opin rohkeutta vastata haasteisiin. Näin, että maailmalla on ihania ihmisiä. Muutuin hieman rennommaksi, Ingela Dahlqvist kuvailee Comenius-ohjelmasta rahoitetun koulujen yhteistyöhankkeen henkilökohtaista antia.

Ingela on 46-vuotias matematiikkaan ja liikuntaan erikoistunut luokanopettaja ja työskennellyt Espoon Mattlidens Skolanissa kokonaiset kaksikymmentäkaksi vuotta. CIMOn koordinoimassa pihamatematiikkahankkeessa, jota Dahlqvist veti oman koulunsa osalta, otettiin koulupihat uudenlaiseen käyttöön yhdessä turkkilaisen, ruotsalaisen, romanialaisen ja puolalaisen koulun kanssa.

Englantia ja matematiikkaa kokonaisvaltaisesti

Kukin pihamatematiikkahankkeeseen osallistunut maa laati vuorokuukausina englanninkieliset matematiikan tehtävät ja matematiikka-aiheisen leikin. Ne laitettiin verkkoon kaikkien ratkaistaviksi.

Piirrettiin asfalttiin tangrameja. Laskettiin valtavien dominopalikoiden avulla. Tehtiin matematiikkaa kokonaisvaltaisesti, aistit avoimina, kaiken kehon ja mielen voimalla. Mentiin ulos säässä kuin säässä.

Tehtäviä pohtiessaan oppilaat oppivat paitsi matematiikkaa, myös englantia ja yhteistyötaitoja.

Aika ajoin tavattiin opettajien kesken eri osallistujamaissa. Arvioitiin onnistumisia, laadittiin jatkosuunnitelmia. Matkustettiin myös yhdessä oppilaiden kanssa. He asuivat perheissä ja pääsivät perehtymään arkielämään eri kulttuureissa.

Uusia eväitä työhön ja elämään

Ingela Dahlqvist havaitsi kaksivuotisen hankkeen aikana monia eroja eri maiden välillä. Hän oppi arvostamaan suomalaista koululaitosta ja käytännöllistä suhdetta matematiikkaan.

– Romaniassa ja Puolassa matematiikka on hyvin teoreettista. Ruotsissa vanhemmat osallistuvat Suomea aktiivisemmin koulun toimintaan. Turkissa heidät pyydettiin välitunneille valvomaan, jos lapset olivat kurittomia, Dahlqvist listaa joitakin eroja.

Hän kokee saaneensa valtavasti sekä ammatillisella että henkilökohtaisella tasolla. – Matkustellut en ole paljoakaan, ja tämä on ensimmäinen kansainvälinen hanke johon olen osallistunut. Ilman kansainvälisen kokemuksen antamaa rohkeutta olisin tuskin uskaltanut jäädä virkavapaalle ja muuttaa Ruotsiin, kuten pian teen, Dalhqvist nauraa. – Tyttäreni Ruotsista saama opiskelupaikka ja miehen työ toki auttoivat päätöksen tekemisessä. Itse aion jatkaa pihamatematiikan parissa työskentelyä Västeråsissakin.