Mai Frick: Suomea maailmalla
Mai Frick on erikoistunut opettamaan Suomen kieltä ja kulttuuria ulkomaalaisille. Lukuisat harjoittelu- ja työkokemukset ulkomailla ovat vieneet uraa eteenpäin ja laajentaneet verkostoja.
– Kaikki kohtaamiset muovaavat kielenkäyttöämme, Mai Frick sanoo.
36-vuotias suomen kielen maisteri valmistelee parhaillaan väitöskirjaa koodinvaihdosta tartonsuomalaisten keskusteluissa. Helsingin yliopistossa tehtävän tutkimuksen rahoittaa Suomen Akatemia.
Väitöskirjansa aineistoa Mai alkoi kerätä jo ollessaan CIMOn kautta harjoittelijana Suomen Viron-instituutissa uuden vuosituhannen alussa ja opiskellessaan sittemmin Tarton yliopistossa.
– Ulkomaan kokemukseni ovat vieneet uraani eteenpäin, Mai kertoo.
Opetuspisteharjoittelussa ja opiskelemassa Riiassa
CIMOn ohjelmiin hakeutuminen on ollut Frickille luonteva valinta. Hän on syntynyt Ruotsissa ja kasvanut Indonesiassa. Lukioaikana hän oli vaihto-oppilaana Virossa.
Syksyllä 2001 Mai matkusti puoleksi vuodeksi harjoitteluun Riikaan. Hän toimi suomen kielen ja kulttuurin apuopettajana Latvian yliopistossa. Innokkaita opiskelijoita oli paljon.
– Monet kuuntelivat Himiä ja muita suomalaisia rockbändejä ja ihailivat Suomea menestyvänä maana. Jotkut ovat päätyneet sittemmin tänne töihin.
Frick kertoo, että Riian aika lisäsi hänen kokemustaan ja näkemystään suomen opettamisesta ulkomaalaisille. Myös verkostot laajenivat.
Harjoittelijana Suomen Viron-instituutissa
Syksyllä 2003 Mai lähti harjoittelijaksi Suomen Viron-instituuttiin Tarttoon.
– Opin hurjasti kulttuurista ja kulttuuritapahtumien järjestämisestä. Toteutin muun muassa näyttelyitä.
Mai myös toimi Suomen kielen ja kulttuurin apuopettajana Tarton yliopistossa ja havaitsi, että virolaisopiskelijoiden suhde kieliopintoihin oli paljon latvialaisia pragmaattisempi.
– Lääkärit esimerkiksi halusivat oppia kieltä, koska ajattelivat ehkä joskus tekevänsä töitä täällä, ja farmaseuttien on Tallinnan apteekeissa osattava suomea.
Valmistuttuaan suomen kielen maisteriksi vielä samana vuonna Mai sai työpaikan tarttolaisesta kansalaisopistosta.
Pikkudiplomaatiksi Romaniaan
Syksyllä 2008 Mai valittiin vierailevaksi lehtoriksi Babes-Bolyai -yliopistoon Cluj-Napocan kaupunkiin Romanian Transilvaniaan. Työhön kuului kielen opetuksen lisäksi opiskelijoiden tutkielmien ohjaamista, mikä toi uutta tieteellistä näkökulmaa omaan osaamiseen.
– Toimin myös eräänlaisena pikkudiplomaattina. Järjestelin kulttuuritapahtumia ja ihmiset tulivat kyselemään kaikenlaista. Se oli hienoa, mutta myös vastuullista, Mai nauraa.
Hän viipyi Transilvanissa vuoden ja olisi viipynyt pitempäänkin, ellei olisi saanut rahoitusta väitöskirjaansa varten. Helsinkiin palattuaan hän on matkustanut lukuisia kertoja takaisin Romaniaan ja pitää yllä suhdetta maahan Suomestakin käsin.
– Meillä on Suomessa parinkymmenen Cluj-Napocan lehtorin piiri. Kokoonnumme aina silloin tällöin muistelemaan Transilvanian aikojamme ja pohtimaan alueen muutoksia.
Mai kertoo, että jokainen harjoittelu ja opettamisrupeama ulkomailla on antanut hänelle paljon ammatillisesti ja laajentanut hänen verkostojaan. Vieraaseen kulttuuriin ja kieleen asettuminen vaatii paljon, mutta paljon se myös antaa.
– Minua kiinnostaa kansainvälisyys meillä ja muualla. Kaikki paikat ovat yhtä hyviä, eivätkä maiden rajat ole kovin tärkeitä. Suomen opinnot valitsin aikanaan, koska ne antavat mahdollisuuden katsoa omaa äidinkieltä uusin silmin.