Riikka Hakonen: Saksassa karttui kielitaito ja syttyi rakkaus
Opettajaksi opiskeleva Riikka Hakonen lähti Erasmus-vaihtoon Göttingeniin, jotta oppisi kunnolla saksan kielen. Comenius-harjoittelussa Chemnitzissä karttuivat pedagogiset taidot ja syttyi rakkaus.
– Olin opiskellut saksaa jo ala-asteella, mutta puhumisesta ei oikein tullut mitään. Halusin Göttingenin yliopistoon puhtaasti kielen takia, Riikka Hakonen kertoo. – Puhuin vaihtarikavereidenkin kanssa pelkästään saksaa. Suullinen kielitaitoni todella parani ja kirjallinenkin kehittyi mukavasti.
Nyt 27-vuotias filosofian maisteri oli syksyllä 2005 Erasmus-vaihtoon matkustaessaan miltei puolivälissä Helsingin yliopistossa tapahtuvia biologian ja maantieteen opettajan opintojaan.
Itsetunto kasvaa, tulee koti-ikävä
Mikrobiologiaa olisi voinut opiskella myös Bonnissa, mutta pikkukaupunki houkutti Saksan entistä pääkaupunkia enemmän. Riikka tapasi yliopistolla paljon ihmisiä eri maista ja nautti elämästään. Vaihtorupeamansa loppupuolella hän silti jo ikävöi Suomeen. – Perhe ja ystävät ovat minulle tärkeitä, mutta palasin mielelläni myös Helsingin yliopistoon.
Göttingenissä kolmannen vuoden migrobiologian käytännönkurssit olivat Riikalle enimmiltään vanhan kertaamista, sillä Saksassa keskitytään ensimmäiset opiskeluvuodet teoriaan. Vaihtokokemus kuitenkin kasvattivat hurjasti itsetuntoa. – Kun opin hoitamaan asioita vieraalla kielellä, tuli tunne, että selviän miltei mistä hyvänsä muustakin.
Pedagoginen näkemys kehittyy
Riikan teki mieli kokeilla siipiään uudelleen. Valmistuttuaan opettajaksi vuonna 2009 hän työskenteli tovin suunnittelijana Helsingin yliopistossa ja suuntasi sen jälkeen puoleksi vuodeksi Etelä-Amerikkaan, jossa matkusteli ympäriinsä.
Jo ennen Etelä-Amerikkaan lähtöään Riikka oli hakenut Comenius-ohjelman kautta harjoittelupaikkaa Saksasta. Syksyllä 2010 oli aika pakata laukut ja matkustaa vaihtoon itäisessä Saksassa sijaitsevaan Chemnitzin kaupunkiin.
Riikka toimi maantieteen apuopettajana Chemnitzin Montessori-koulussa, veti liikuntaryhmiä ja opetti englantia sekä suomea. Hän nautti täysin siemauksin koulun rennosta ilmapiiristä ja perehtymisestä Montessori-pedagogiikkaan, joka korostaa lapsen itseohjautuvuutta.
– Tavallisessa suomalaiskoulussa opettaja ohjaa ja määrää ja oppilas tottelee. Montessori-koulussa jo 7-vuotiaat oppilaat sen sijaan olivat varsin itsenäisiä. Toisaalta ne teini-ikäiset, joita koulu ei kiinnostanut, jäivät helposti ajelehtimaan.
Syntyy erityinen ihmissuhde
Päivät uudenlaisessa kouluympäristössä kuluivat vauhdilla, mutta illat Chemnitzin taantuvassa teollisuuskaupungissa olisivat kenties käyneet pitkiksi ilman erästä ihan ainutlaatuista kohtaamista.
– Syyskuussa, kun olin ollut Chemnitzissä noin kuukauden, tapasin poikaystäväni. Asumme nyt yhdessä Suomessa, Riikka nauraa.
Cheminitzistä lähti mukaan myös Montessori-pedagogiikkaa, jota Riikka aikoo pian kokeilla Suomessa. Kun määräaikainen tutkimussihteerin työsuhde Opetushallituksessa päättyy, on nimittäin aika testata, onko opettaminen varmasti oma kutsumusammatti.
Ulkomailla olo haastaa ja energisoi
Riikka ja poikaystävä haluavat viettää lähivuodet Suomessa, mutta saattavat joskus tulevaisuudessa muuttaa Saksaan. Sitä ennen Riikka haluaa kuitenkin nähdä muuta maailmaa. Ulkomaille lähteminen on muuttunut vaihtokokemusten myötä helpoksi, ja Riikka on oppinut nauttimaan myös sen haasteellisista puolista.
– Mietimme juuri työkaverin kanssa, miksi Suomessa ei jaksa katsoa ympäristöä samanlaisin avoimin silmin kuin muualla. Minusta tuntuu, että olen ulkomailla puolet energisempi kuin täällä.