mediatiedotteet_palvelut_sivu260x262px_MH.jpg

Kuva: Merja Hannikainen

Mediatiedotearkisto

Mediatiedotteet

Liikkuvuustilastot: oppilaitosten kansainvälinen yhteistyö keskittyy Eurooppaan, kiinnostus Kiinaa ja Venäjää kohtaan kasvussa

CIMOn keräämien kansallisten tilastojen valossa suomalaisten oppilaitosten opiskelijavaihto on edelleen erittäin Eurooppa-keskeistä, mutta myös maailmantalouden uusien kasvualueiden merkitys lisääntyy. Esimerkiksi ns. BRIC-maista opiskelijavaihtoon johtavaa koulutusyhteistyötä tehdään jo Kiinan ja Venäjän kanssa, kun taas Intia ja Brasilia jäävät vähemmälle. Oppilaitosten kansainvälinen toiminta on tärkeää yhteiskuntaelämän kansainvälistymisen kannalta ja luo edellytyksiä Suomen kilpailukyvylle. Euroopan maat ovat Suomelle myös tärkeitä kauppakumppaneita ja viennistä merkittävä osa suuntautuu EU-maihin.

CIMOn tilastojen mukaan suomalaisista ammatillisista oppilaitoksista ja korkeakouluista lähti viime vuonna ulkomaanjaksolle yli 16 000 opiskelijaa ja tänne tuli lähes 12 000 opiskelijaa ulkomailta. Määrällisesti opiskelijaliikkuvuus on kehittynyt sille asetettujen kansallisten tavoitteiden suuntaisesti. Vaikka opiskelijat liikkuvat monessa eri maassa, eivät vaihto-opiskelijoiden virrat jakaudu eri maanosien ja maiden välillä tasaisesti. Lisäksi opiskelijoiden aktiivisuus hyödyntää kansainvälistymismahdollisuuksia vaihtelee suuresti eri koulutusalojen välillä.

BRIC-maista Kiina ja Venäjä ovat suomalaisoppilaitosten suositummat kumppanit

Venäjän suosio ammatillisen koulutuksen yhteistyömaana on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2011 ulkomaanjaksolle Intiaan, Brasiliaan ja Kiinaan lähti vain kourallinen ammattiin opiskelevia, mutta Venäjälle menee ja sieltä tulee lähes 200 opiskelijaa vuosittain. Erityisen aktiivista yhteistyötä venäläisten oppilaitosten kanssa tehdään opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuudessa: maiden välillä liikkui noin 300 ammatillisen koulutuksen parissa työskentelevää henkilöä. Suomalainen ammattikoulutus kiinnostaa myös kiinalaisia opettajia, joita vieraili Suomessa yli 120.

Korkeakoulujenkin kiinnostus Venäjä-yhteistyöhön on kasvanut. Viime vuonna Suomeen tuli lähes 500 venäläistä vaihto-opiskelijaa. Suomalaisten into opiskella Venäjällä on sekin lisääntynyt, mutta ei samassa suhteessa: Venäjälle suuntasi lähes 300 opiskelijaa. Myös Kiina kiinnostaa aiempaa enemmän, v. 2011 lähtijöitä oli jo yli 400. Aasian maihin vaihtoon lähtevien suomalaisopiskelijoiden määrä on yli kolminkertaistunut 2000-luvun alkuvuosista. Kiinan lisäksi Japani, Korea, Thaimaa ja Indonesia ovat suosittuja vaihtokohteita.

Intian ja Brasilian korkeakoulujen kanssa tehdään liikkuvuustilastojen valossa selvästi vähemmän yhteistyötä. Intiaan lähtee vuosittain runsaat 70 ja Brasiliaan vajaat 40 korkeakouluopiskelijaa. Kummastakin maasta tulee Suomeen vuosittain runsaat 30 opiskelijaa. ”Brasilia-yhteistyö tulee lähivuosina lisääntymään, sillä maa panostaa opiskelijaliikkuvuuden kasvattamiseen. Käynnistyvä Brasilian Science without Borders -ohjelma tuo reilusti enemmän brasilialaisia vaihto-opiskelijoita Suomenkin korkeakouluihin”, ennustaa toimialajohtaja Juha Ketolainen CIMOsta.

Oppilaitosten yhteistyö on edelleen Eurooppa-keskeistä

Ulkomaille lähtevistä korkeakouluopiskelijoista 65 % ja ammattiin opiskelevista peräti 93 % suuntaa Eurooppaan. Korkeakoulutuksessa suurin rahoittaja on EU:n Erasmus, jonka avustuksella liikkuu 51 % suomalaisista ja 73 % Suomeen tulevista vaihto-opiskelijoista. Ammatillisen koulutuksen liikkuvuudesta rahoitetaan vuosittain noin 40 % EU:n Leonardo da Vinci -ohjelmalla. ”EU-ohjelmilla on luotu toimivat yhteistyöverkostot muiden Euroopan maiden kanssa, joten tästä syystä myös liikkuvuus painottuu sinne. Kiinnostusta Euroopan ulkopuoliseen yhteistyöhön on kuitenkin entistä enemmän kaikilla koulutussektoreilla”, toteaa toimialajohtaja Mikko Nupponen CIMOsta.

Korkeakouluopiskelijat suuntaavat eniten Saksaan, Espanjaan, Britanniaan, Ruotsiin ja Ranskaan, ammattiin opiskelevia menee näiden lisäksi paljon myös Viroon. Suomeen tullaan niin ikään pääasiassa muista Euroopan maista. Venäjältä ja itäisen Euroopan maista tulee opiskelijoita Suomeen selvästi enemmän kuin täältä lähtee sinne.

Korkeakouluopiskelijoiden Euroopan sisäisellä liikkuvuudella on jo pitkä historia, sillä Erasmus-ohjelman käynnistymisestä on tänä vuonna kulunut 25 vuotta. Suomalaisopiskelijat pääsivät mukaan Erasmukseen 20 vuotta sitten, ja tänä aikana yli 55 000 suomalaista on ollut Erasmus-vaihdossa muualla Euroopassa ja Suomeen on tullut yli 70 000 Erasmus-opiskelijaa. Kaikkiaan Erasmukseen on osallistunut jo 2,5 miljoonaa opiskelijaa. Erasmuksen tuella liikkuu myös huomattava määrä korkeakoulujen opettajia ja muuta henkilökuntaa. ”Erasmus laajenee vuoden 2014 alusta käynnistyvällä uudella ohjelmakaudella, sillä uuteen ohjelmaan kaavaillaan opiskelijavaihtomahdollisuuksia myös Euroopan ulkopuolisiin maihin”, kertoo Juha Ketolainen.

Ulkomaille suuntaavien määrä on kasvussa molemmilla koulutussektoreilla

CIMOn keräämien tilastojen mukaan vuonna 2011 Suomesta lähti ulkomaille lähes 10 000 korkeakouluopiskelijaa ja yli 6000 ammattiin opiskelevaa, vastaavasti tänne tuli runsaat 9000 korkeakoulussa ja runsaat 2000 ammatillisessa koulutuksessa opiskelevaa. Liikkuvuuden vastavuoroisuus toteutuu korkeakouluissa, joista lähtee ja joihin tulee lähes sama määrä opiskelijoita. Ulkomaille lähtevien ja Suomeen tulevien määrät vaihtelevat vuosittain, mutta kaiken kaikkiaan trendi on ollut kasvava molemmilla koulutussektoreilla.

Ammattiin opiskelevien ja korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksot ovat erilaisia. Ammattioppilaitoksista lähdetään tyypillisimmin kuudeksi viikoksi työssäoppimisjaksolle ulkomaiseen työpaikkaan, kun taas korkeakouluopiskelijat suuntaavat ulkomaiseen korkeakouluun opiskelemaan keskimäärin viiden kuukauden ajaksi.

Lue lisää tilastoista CIMOn verkkopalvelun tilastosivuilta

CIMOn tilastoista saa monipuolista tietoa ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen kansainvälisestä liikkuvuudesta. CIMOn verkkopalveluun on koottu vuosittain oppilaitoksista kerättävien opiskelija- ja henkilökuntaliikkuvuustilastojen lisäksi tilastoja myös ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista suomalaisissa korkeakouluissa sekä suomalaisten tutkinto-opiskelusta ulkomailla.

Liikkuvuuslukuja tarkastellaan myös vuosittain julkaistavissa tilastoraporteissa (Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2011 ja Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2011) sekä Faktaa Express -julkaisussa (4/2012), jossa esitellään kansainvälisen liikkuvuuden trendejä tiivistetyssä muodossa.

Lisätiedot

Mediatiedotteet 2011

Mediatiedotteet 2010