mediatiedotteet_palvelut_sivu260x262px_MH.jpg

Kuva: Merja Hannikainen

Mediatiedotearkisto

Mediatiedotteet

Mediatiedotteet 2012

Tiedotusvälineille 16.6.2011

Naisopiskelijat lähtevät aktiivisemmin ulkomaille – eroja myös koulutusalojen ja alueiden välillä

Korkeakouluopiskelijoiden vaihto-opiskelu ja harjoittelujaksot ulkomailla lisääntyvät reipasta tahtia. Vuonna 2010 lähti Suomesta maailmalle 10 123 opiskelijaa, mikä on yli 700 enemmän kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan ammatillisen koulutuksen liikkuvuusluvut ovat hieman laskeneet: ulkomaille lähti nyt 5491 opiskelijaa, kun heitä edellisenä vuonna oli 6094. Vähenemistä on tapahtunut ainoastaan lyhytkestoisissa eli alle 2 viikon mittaisissa ulkomaanjaksoissa. Opiskelijaliikkuvuus ei jakaannu tasaisesti, sillä CIMOn keräämissä tilastoissa näkyy selkeitä eroja sukupuolten, koulutusalojen ja alueiden välillä.

Naiset suuntaavat ulkomaille miehiä aktiivisemmin

Naiset lähtevät ulkomaille miehiä innokkaammin sekä ammatillisesta koulutuksesta että korkea-asteelta. Tilanne on ollut samansuuntainen jo pitkään. Korkeakouluissa naiset ovat lähes kaikilla koulutusaloilla aktiivisempia lähtijöitä kuin heidän osuutensa alan opiskelijamäärästä antaisi olettaa. Viime vuonna 62 % yliopistoista ulkomaille lähteneistä oli naisia, kun heidän osuutensa koko opiskelijajoukosta oli 53 %. Ammattikorkeakoulujen lähtijöistä naisia oli 64 % ja kaikista opiskelijoista 55 %.

Ammatillisen koulutuksen liikkuvuus on vielä naisvaltaisempaa: ulkomaanjaksolle lähteneistä 68 % oli naisia, kun heidän osuutensa ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista oli 47 %.

Opiskelijaliikkuvuudessa on eroja myös koulutusalojen ja eri alueiden välillä

Kun ulkomailla olleiden korkeakouluopiskelijoiden määrä suhteutetaan samana vuonna opintonsa aloittaneisiin, on aktiivisimmin ja passiivisimmin opiskelijoitaan maailmalle lähettävien koulutusalojen välinen ero yli 40 %:a. Yliopistoissa aktiivisimmin ulkomaille lähdetään oikeus- ja kauppatieteiden aloilta, vähiten liikkuvat terveys- ja lääketieteitten sekä teologian ja kasvatustieteen opiskelijat. Ammattikorkeakoulusektorilla aktiivisimpia ovat matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijat, passiivisimpia luonnontieteen opiskelijat.

Etelä-Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat nuoret lähtevät ulkomaille hanakammin kuin muualla Suomessa opiskelevat. Vähäisintä liikkuvuus on Itä-Suomen yliopistoissa ja Pohjois-Suomen ammattikorkeakouluissa.

Ammatillisessa koulutuksessa pienet koulutusalat erottuvat kansainvälisinä: kulttuurialan opiskelijat ovat aktiivisimpia ulkomaanjaksolle lähtijöitä. Myös luonnonvara- ja ympäristöala sekä lähettää että vastaanottaa paljon opiskelijoita suhteessa samana vuonna opintonsa aloittaneiden määrään.

Korkeakouluopiskelijoita lähtee tavoitteiden mukaisesti, saapuvien kohdalla vielä parantamisen varaa

Vuonna 2010 suomalaisiin yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin tuli 8990 ulkomaalaista vaihto-opiskelijaa. Tulijoiden määrä kasvoi runsaalla 200 opiskelijalla edelliseen vuoteen verrattuna.

Korkeakoulujen kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus on kehittynyt sille asetettujen kansallisten tavoitteiden suuntaisesti. Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa tavoitellaan 16 000 lähtevää ja saapuvaa opiskelijaa vuosittain. Määrä on lähtijöiden osalta jo lähes saavutettu: mikäli CIMOn tilastoimien yli 3 kuukauden ulkomaanjaksojen lisäksi huomioidaan myös lyhyemmät jaksot, lähti Suomesta ulkomaille noin 15 000 korkeakouluopiskelijaa. Suomeen tulevien opiskelijoiden määrässä on enemmän parannettavaa, sillä heitä oli vasta reilut 11 000.

Ammatillisen koulutuksen kokonaisliikkuvuus kasvaa odotusten mukaan, mutta henkilöstön työelämäjaksojen osuus saisi vielä nousta

Ammatillisen koulutuksen kokonaisliikkuvuus näyttää kehittyvän koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU 2007–2012) tavoitteiden mukaisesti: päämääränä on 30 % kasvu suunnittelukauden aikana. Yli 2 viikkoa kestävien ulkomaanjaksojen määrä on noussut tasaisesti, mutta lyhyempien jaksojen määrä vaihtelee vuosittain. Vuonna 2010 pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähti 2794 ja lyhytkestoiselle 2697 opiskelijaa. Lyhyempien jaksojen määrä laski yli 25 %:lla edellisestä vuodesta, pitkien kasvoi lähes 13 %:lla.

Suomen ammatillisiin oppilaitoksiin saapui 2749 ulkomaista opiskelijaa. Tulijoita oli nyt 324 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Opettajien ja muun henkilöstön ulkomaanjaksojen määrä kasvoi sekin, lähtijöitä oli 1935 eli 168 enemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilöstöä lähtee maailmalle useimmiten muista syistä kuin opettajavaihtojen tai muiden työelämäjaksojen vuoksi, vaikka KESUssa kehotetaan kiinnittämään huomiota juuri niiden lisäämiseen. Esimerkiksi erilaisiin yhteistyöprojekteihin ja kehittämishankkeisiin liittyvät matkat ja valmistelevat vierailut vievät oppilaitosten henkilökuntaa ulkomaille.

Liikkuvuus on edelleen Eurooppa-keskeistä

EU-ohjelmat ovat keskeisessä asemassa liikkuvuusjaksojen rahoituksessa ja järjestelyissä. Korkeakoulusektorilla lähes puolet Suomesta lähteneistä ja 75 % tänne tulleista opiskelijoista liikkuu EU:n Erasmus-ohjelman turvin. Liikkuvuus on edelleen hyvin Eurooppa-keskeistä, vaikka 36,5 % suomalaisista korkeakouluopiskelijoista suuntaa kauemmaksi. Suomeen tulijoista 84 % tulee Euroopasta.

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelija- ja opettajaliikkuvuutta rahoitetaan EU-ohjelmilla, mutta oppilaitosten oma rahoitus on yhtä tärkeässä asemassa. Ammatillisen koulutuksen opiskelijaliikkuvuus on vielä Eurooppa-keskeisempää kuin korkeakoulusektorilla: Eurooppaan suuntasi 95 % lähtevistä ja sieltä tuli 98 % saapuvista opiskelijoista.

CIMO on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimiva kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganiaatio. Sen tehtävänä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä koulutuksen, työelämän ja kulttuurin alueilla sekä nuorison keskuudessa. CIMO toteuttaa vaihto-, harjoittelu- ja apurahaohjelmia ja vastaa Euroopan unionin koulutus- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta sekä Kulttuuri- ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmien tiedottamisesta. Lisäksi CIMO edistää Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa.

Lisätiedot

  • Vastaava asiantuntija Irma Garam (korkeakoulujen liikkuvuus)
  • Vastaava asiantuntija Siru Korkala (ammatillisen koulutuksen liikkuvuus)

Katso myös

Opiskelijoiden ja oppilaitosten kansainvälinen liikkuvuus

Lue lisää

Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa ja korkea-asteen koulutuksessa 2010. Siru Korkala ja Irma Garam. Faktaa – tietoa ja tilastoja 1A/2011.

Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2010. Tietoa ja tilastoja -raportti 1/2011.

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2010. Tietoa ja tilastoja -raportti 2/2011.

Mediatiedotteet 2010